Kuolinpesä: mitä se on ja miten sen asiat hoidetaan

Lyhyesti: Kuolinpesä syntyy, kun ihminen kuolee, ja se on olemassa, kunnes perillisille on jaettu hänen omaisuutensa. Osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen saajat ja eloonjäänyt puoliso. Osakkaat hoitavat pesän asioita yhdessä: perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, perukirja Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta ja sen jälkeen perinnönjako. Tämä sivu kokoaa kaikki kuolinpesän oppaat, asiakirjat ja laskurit yhteen.

Kuolinpesän asioita on monta, ja ne tulevat eteen tietyssä järjestyksessä. Alla on järjestys ja linkit jokaiseen aiheeseen. Tiedot perustuvat perintökaareen sekä Verohallinnon ja Suomi.fi:n ohjeisiin. Ei ole henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa.

Mikä kuolinpesä on ja ketkä ovat osakkaita?

Perintökaaren 18 luvun 1 §:n mukaan kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Kun ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, puoliso ei ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Verohallinnon mukaan leski on osakas, kunnes omaisuus on ositettu, ja avopuoliso ei ole osakas, ellei kuollut avopuoliso ole tehnyt testamenttia hänen hyväkseen. Lue Kuolinpesän osakkaat ja Kuka perii -laskuri.

Mitä kuolinpesässä tehdään ensin?

1. Ilmoita kuolemasta muille osakkaille. Perintökaaren 18 luvun 3 §:n mukaan osakkaan, joka asui vainajan kanssa tai muuten voi pitää huolta omaisuudesta, on hoidettava sitä, kunnes osakkaat ovat ottaneet omaisuuden haltuunsa, ja annettava viipymättä tieto kuolemasta muille osakkaille.
2. Pyydä asiakirjat. Verohallinto neuvoo pyytämään ennen perunkirjoitusta sukuselvityksen DVV:ltä tai virkatodistuksen seurakunnalta sekä tarpeen mukaan elossaolotodistuksen. Lue Sukuselvitys, Virkatodistus perunkirjoitusta varten ja Elossaolotodistus.
3. Pidä perunkirjoitus. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (perintökaari 20 luku 1 §). Pesän asioista huolehtiva osakas valitsee kaksi uskottua miestä (20 luku 2 §). Lisäaikaa voi hakea Verohallinnolta perustellusta syystä. Katso Perunkirjoitus: näin se etenee, Perunkirjoitus itse, Uskottu mies ja määräaikalaskuri. Hinnat: Perunkirjoituksen hinta 2026.
4. Laadi ja toimita perukirja. Perukirja on luettelo vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä, ja se on myös veroilmoitus. Verohallinnolla ei ole siitä lomaketta. Perukirja toimitetaan Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Tee perukirja, katso Perukirja: malli, tulosta ilmainen perukirjapohja ja lue Mihin perukirja toimitetaan.

Miten kuolinpesän asioita hoidetaan, kun osakkaita on monta?

Osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä ja edustavat pesää kolmatta henkilöä vastaan (perintökaari 18 luku 2 §). Suomi.fi:n mukaan asioiden hoito on helpompaa, jos osakkaat valtuuttavat jonkun osakkaista tai muun asianhoitajan. Valtakirjan voi tehdä kuolinpesän valtakirjalla tai ilmaisella valtakirjapohjalla. Lue Valtakirja kuolinpesän asioiden hoitoon ja Jakamaton kuolinpesä. Jos pesässä tarvitaan ulkopuolista hoitajaa, oikeus voi määrätä pesänselvittäjän (perintökaari 19 luku 1 §), ja jos osakas sitä vaatii, jaon toimittaa pesänjakaja (23 luku 3 §). Katso Pesänjakaja.

Miten pankkiasiat, veroasiat ja ajoneuvot hoidetaan?

• Pankki. Kuolinpesän pankkiasiat.
• Verot. Verohallinto lähettää yhdelle kuolinpesän osakkaalle esitäytetyn veroilmoituksen joka kevät, kunnes pesä lakkaa (Suomi.fi). Katso Kuolinpesän veroilmoitus. Perintövero määräytyy perukirjan perusteella: perintöverolaskuri.
• Auto. Kuolinpesän osakkaat päättävät yhdessä pesän ajoneuvoista. Katso Kuolinpesän auton myynti ja kauppakirja.
• Kiinteistö. Jos pesä haluaa myydä kiinteistön, Suomi.fi suosittelee hakemaan kuolinpesälle selvennyslainhuudon perunkirjoituksen jälkeen. Lue Lainhuuto perinnön jälkeen.
• Osoitteenmuutos. Jos pesän osoitetiedot muuttuvat, osoitteenmuutos pitää Suomi.fi:n mukaan tehdä Postin lisäksi kirjallisesti Verohallinnolle, ja kaikkien osakkaiden täytyy hyväksyä muutos.
• Velat. Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. Pesänselvitysvelat, esimerkiksi hautajais- ja perunkirjoituskulut, maksetaan ennen muita (perintökaari 21 luku 1 §).

Miten kuolinpesä jaetaan ja lopetetaan?

Kun pesä on selvitetty, jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa. Jos vainaja oli naimisissa, ennen perinnönjakoa toimitetaan omaisuuden ositus (perintökaari 23 luku 1 §). Osakkaat saavat toimittaa jaon sopimallaan tavalla (23 luku 3 §). Jako kirjataan perinnönjakokirjaan. Lue Ositus ja perinnönjako, Perinnönjako: näin se etenee, Osittainen perinnönjako, Lesken asema ja tasinko ja Lesken asumisoikeus.

Suomi.fi:n mukaan kuolinpesä lakkaa, kun pesän varat on jaettu, kopio perinnönjakokirjasta on toimitettu Verohallintoon, verovuosi on päättynyt eikä pesällä ole ollut vuoden aikana tuloja tai varoja. Verohallinto ei lähetä erillistä ilmoitusta lakkautuksesta. Jos olet pesän ainoa osakas, toimitat kopion perukirjasta Verohallinnolle. Jos pesällä ei ole jaettavia varoja, perinnönjakokirjaa ei tarvitse toimittaa minnekään.

Perillinen voi myös luopua perinnöstä. Testamentin tiedoksiannosta lue Testamentin tiedoksianto. Termejä selittää sanasto. Laajempi yleiskuva on sivulla Perintö.