Testamentin tiedoksianto: miten ja kenelle?

Lyhyesti: Testamentin tiedoksianto on testamentin antamista tiedoksi vainajan perillisille. Sen tekee testamentin saaja haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti, ja perillisille annetaan samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Tiedoksiannosta alkavat kuuden kuukauden määräajat lakiosan vaatimiselle ja testamentin moittimiselle. Jos vainajalla ei ole perillisiä, testamentti annetaan tiedoksi Valtiokonttorille.

Testamentin tiedoksianto jää helposti tekemättä, koska kukaan ei tiedä sen kuuluvan hänelle. Silti se on tärkeä: ennen sitä perilliset eivät ole saaneet tietoa testamentista laissa tarkoitetulla tavalla, eivätkä määräajat ala kulua. Tässä oppaassa kerrotaan, kuka tiedoksiannon tekee, miten se tehdään ja mitä siitä seuraa.

Mitä testamentin tiedoksianto tarkoittaa?

Perintökaaren mukaan testamentin tekijän kuoltua testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille. Tiedoksianto tehdään haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti, ja perillisille annetaan samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.

Jos testamentti on tehty suullisesti, perillisille annetaan oikeaksi todistettu jäljennös testamentin todistajien kuulustelusta laaditusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä.

Kuka testamentin antaa tiedoksi?

Tiedoksiannosta vastaa testamentin saaja, ei vainajan perillinen eikä viranomainen. Jos testamentin saajia on useita, kenen tahansa heistä tekemä tiedoksianto pätee myös muiden osalta.

Kenelle testamentti annetaan tiedoksi?

• Perillisille. Laki edellyttää tiedoksiantoa perillisille, esimerkiksi vainajan lapsille. Perilliset selviävät perimysjärjestyksestä.
• Jos perillisenä on leski. Testamentti annetaan tiedoksi myös niille testamentin tekijän sukulaisille, joilla olisi lesken kuoltua oikeus periä testamentin tekijä (perintökaaren 3 luvun 1 §:n 2 momentti). Tällaisia ovat testamentin tekijän vanhemmat, sisarukset ja heidän jälkeläisensä. Lue lisää oppaasta Lesken asema ja tasinko.
• Valtiokonttorille, jos testamentin tekijältä ei ole jäänyt perillisiä. Valtiokonttorin lomake testamentin tiedoksiantoon on Suomi.fi-palvelussa.
• Alaikäisen osakkaan edustajalle. Jos kuolinpesässä on alaikäinen osakas ja testamentti liitetään perukirjaan, Suomi.fi kehottaa selvittämään, onko lapsen edunvalvojana toimiva vanhempi esteellinen ottamaan testamentin vastaan, vai tarvitaanko sijainen.

Tiedoksiannon vastaanottajat selviävät sukuselvityksestä, josta näkyvät vainajan perilliset.

Miten tiedoksianto tehdään käytännössä?

1. Selvitä perilliset ja heidän osoitteensa. Sukuselvitys ja perukirjan osakasluettelo auttavat.
2. Tee oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Alkuperäinen testamentti pysyy testamentin saajalla tai pesän hallussa.
3. Anna jäljennös tiedoksi haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti. Todistettavasti tarkoittaa, että voit myöhemmin näyttää, kuka sai jäljennöksen ja milloin. Käytännössä se voi olla vastaanottajan allekirjoittama kuittaus, jossa näkyy päivämäärä.
4. Säilytä todiste. Sitä tarvitaan, jos määräaikojen kulumisesta tulee myöhemmin kysymys.

Pykälä ei aseta tiedoksiannolle määräaikaa, mutta asia kannattaa hoitaa pian, koska määräajat alkavat vasta tiedoksiannosta.

Mitä tiedoksiannosta seuraa?

Kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi, alkavat kaksi kuuden kuukauden määräaikaa:

• Lakiosan vaatiminen. Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimus testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi. Lue Lakiosa ja laske osuus lakiosalaskurilla.
• Testamentin moittiminen. Jos perillinen haluaa moittia testamenttia pätemättömyyden perusteella, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai testamentista tiedon tiedoksiannolla. Perillisellä ei ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai luopunut siitä todistettavasti. Lue Testamentin moittiminen.

Määräajat lasketaan perilliskohtaisesti sen mukaan, milloin kukin perillinen sai tiedoksiannon.

Tiedoksianto ja perukirja

Perukirjaan liitetään testamentti tai oikeaksi todistettu jäljennös siitä. Verohallinnon mukaan testamentinsaajana saat perintöverotuspäätöksen perukirjan tietojen perusteella. Jos sait testamentilla vain hallintaoikeuden, se merkitään perukirjaan tai erilliseen testamentin tiedoksiantotodistukseen. Katso Perukirja.

Tiedoksianto ja perinnönjako

Perinnönjako kannattaa tehdä vasta, kun testamentti on annettu tiedoksi ja määräajat ovat kuluneet, jotta lakiosa- tai moitevaatimukset eivät yllätä jaon jälkeen. Yhteenveto pesän etenemisestä on oppaassa Perunkirjoitus – näin se etenee.

Usein kysyttyä

Kuka antaa testamentin tiedoksi?

Testamentin saaja. Jos saajia on useita, yhden heistä tekemä tiedoksianto pätee kaikkien osalta.

Voiko testamentin antaa tiedoksi itse?

Voi, jos tiedoksianto on todistettava. Perintökaari sallii tiedoksiannon haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti, esimerkiksi kuittauksella.

Mitä jos perillisiä ei ole?

Silloin testamentti annetaan tiedoksi Valtiokonttorille.

Mistä määräajat alkavat?

Lakiosan vaatimisen ja testamentin moittimisen kuuden kuukauden määräajat alkavat siitä, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi.