Lesken asumisoikeus: saako leski jäädä kotiin?

Lyhyesti: Avioliitosta leskeksi jäänyt saa lain mukaan pitää yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja asuntoirtaimiston hallinnassaan jakamattomana, vaikka lapset tai testamentinsaajat vaatisivat jakoa. Oikeus on hallintaoikeus, ei omistusoikeus: leski saa asua kodissa ja saada sen tuoton, mutta ei myydä sitä ilman omistajien suostumusta. Avopuolisolla ei ole vastaavaa oikeutta.

Kuoleman jälkeen yksi ensimmäisistä kysymyksistä on, saako leski jäädä kotiinsa. Laissa vastaus on selvä, mutta oikeudella on rajoja. Tässä oppaassa kerrotaan, mitä oikeus tarkoittaa ja miten se kirjataan perukirjaan. Puolison perintöoikeudesta ja tasingosta kerrotaan oppaassa Lesken asema ja tasinko.

Mitä lesken asumisoikeus tarkoittaa?

Perintökaaren 3 luvun mukaan eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai testamentista muuta johdu.

Lisäksi laki antaa leskelle vahvemman suojan kotiin. Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan lesken kodiksi sopivan asunnon. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana lesken hallintaan.

Arkikielessä oikeutta kutsutaan lesken asumisoikeudeksi. Laissa puhutaan oikeudesta pitää asunto hallinnassa.

Mikä rajoittaa oikeutta?

• Asunto ei saa olla jo lesken omaisuutta. Oikeus on, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly lesken omaan varallisuuteen.
• Oikeus koskee jäämistöön kuuluvaa asuntoa. Jos koti oli kokonaan lesken oma, hallintaoikeutta ei tarvita.
• Avioero tai asumusero vireillä. Puolisolla ei yleensä ole tämän luvun mukaista oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne tai hakemus avioerosta tai asumuserosta.
• Testamentti. Kotia koskeva oikeus on voimassa testamentinsaajan oikeuden estämättä. Koko jäämistön jakamattomana pitäminen sen sijaan väistyy, jos testamentista tai rintaperillisen vaatimuksesta muuta johtuu.

Mitä leski saa tehdä asunnolle?

Lesken oikeuteen sovelletaan Perintökaaren 12 luvun säännöksiä testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta. Näiden mukaan hallintaoikeuden haltija

• saa hallita omaisuutta ja saada sen tuoton
• on velvollinen ottamaan huomioon myös omistajan oikeuden ja edun
• ei saa luovuttaa oikeuttaan toiselle
• ei saa myydä tai pantata asuntoa ilman omistajien suostumusta

Vastaavasti omistaja ei saa myydä tai pantata omaisuutta käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta. Kiinteän omaisuuden osalta haltijan suostumus pitää antaa kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa. Jos haltija huonolla hoidolla vaarantaa omistajan etua, oikeus voi velvoittaa hänet asettamaan vakuuden tai antaa omaisuuden uskotun miehen hallittavaksi.

Mitä jos leski ei saa turvattua asuntoa?

Perintökaaren mukaan lesken oikeudesta avustukseen, kun hänelle ei voida turvata riittävää asuntoa ja asuntoirtaimistoa, säädetään 8 luvun 2 §:ssä. Avustus voi olla rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi. Edellytyksenä on, että toimeentulo on heikentynyt perittävän kuoleman vuoksi ja avustus on tarpeen toimeentulon turvaamiseksi. Avustusta on vaadittava viimeistään perinnönjaossa. Katso Perinnönjako.

Miten asumisoikeus merkitään perukirjaan?

Verohallinnon ohjeen mukaan leskenä sinulla on oikeus pitää hallinnassasi asunto, jota olet käyttänyt puolisosi kanssa yhteisenä kotina. Kun haluat pitää hallintaoikeuden, ilmoita siitä perunkirjoituksessa, jotta asia merkitään perukirjaan tai sen liitteeseen.

Perukirjan tietojen perusteella Verohallinto tekee hallintaoikeusvähennyksen, joka pienentää perintöveroa niiltä perillisiltä, jotka saavat asuntoon omistusoikeuden. Leski ei maksa hallintaoikeudesta perintöveroa. Hallintaoikeuden arvo lasketaan kaavalla ikäkerroin x omaisuuden käypä arvo x tuottokerroin. Ikäkerroin määräytyy hallintaoikeuden saajan iän mukaan.

Entä avopuoliso?

Suomi.fin mukaan avoliitosta leskeksi jäänyt ei ole kuolinpesän osakas eikä peri mitään, ellei kuollut avopuoliso ole tehnyt testamenttia hänen hyväkseen. Hän ei myöskään saa pitää hallinnassaan yhteisenä kotina käytettyä asuntoa.

Avopuoliso voi vaatia omaisuuden erottelua. Lisäksi Perintökaari sallii avopuolisolle jäämistöstä avustuksen, jos hänen toimeentulonsa heikkenee kuoleman vuoksi. Siksi avopuolisoiden kannattaa tehdä testamentti, jossa asuminen turvataan. Laadi testamentti, jossa annat puolisolle hallintaoikeuden asuntoon. Lue Keskinäinen testamentti ja Hallintaoikeustestamentti.

Mitä lapset voivat vaatia?

Lapsilla on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Lesken oikeus pitää koti hallinnassa on kuitenkin voimassa rintaperillisen jakovaatimuksesta huolimatta, eli lapset voivat vaatia perinnönjakoa, mutta leski saa silti pitää yhteisen kodin hallinnassaan (Perintökaari 3 luku 1 a §). Katso Lakiosa ja Jakamaton kuolinpesä.

Usein kysyttyä

Saako leski jäädä asumaan yhteiseen kotiin?

Saa. Leski saa pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan sopivan asunnon, vaikka lapset vaatisivat jakoa. Oikeus on hallintaoikeus.

Mitä jos leski omistaa jo toisen asunnon?

Oikeus koskee lesken kodiksi sopivaa asuntoa, jollei sellainen sisälly lesken omaan varallisuuteen. Jos avioero tai asumusero oli vireillä kuolinhetkellä, oikeutta ei yleensä ole.

Saako avopuoliso jäädä kotiin?

Ei lain nojalla. Avopuolisolla ei ole oikeutta pitää yhteistä kotia hallinnassaan, ellei kuollut ole määrännyt asiasta testamentilla. Hän voi hakea jäämistöstä avustusta toimeentulonsa turvaamiseksi.

Voiko leski myydä asunnon?

Ei ilman omistajien suostumusta. Hallintaoikeuden haltija ei saa myydä tai pantata asuntoa ilman omistajien suostumusta.