Perimysjärjestys – parenteelit ja sijaantulo selitettynä

Lyhyesti: Ilman testamenttia perintö menee perintökaaren perimysjärjestyksen mukaan. Ensin perivät lapset ja heidän jälkeläisensä, jos lapsia ei ole, puoliso perii kaiken, ja vasta sen jälkeen vanhemmat ja sisarukset sekä lopulta isovanhemmat, tädit ja sedät. Avopuoliso ja serkut eivät peri ilman testamenttia.

Perimysjärjestys määrää, kuka saa vainajan omaisuuden, jos testamenttia ei ole tai se ei koske koko omaisuutta. Järjestys on porrastettu kolmeen parenteeliin eli sukuhaaraan. Lähempi haara sulkee kauemmat pois. Voit kokeilla omaa tilannettasi Kuka perii -laskurilla.

1. Rintaperilliset: lapset ja heidän jälkeläisensä

Ensimmäisenä perivät vainajan lapset tasaosuuksin. Adoptiolapsi perii samoin kuin biologinen lapsi. Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi perii isänsä, kun isyys on vahvistettu.

Jos joku lapsista on kuollut ennen vainajaa, hänen tilalleen tulevat hänen jälkeläisensä (sijaantulo). Esimerkiksi kuolleen pojan kaksi lasta saavat yhdessä sen osuuden, joka pojalle olisi kuulunut.

Puoliso ja lapset. Jos vainaja oli naimisissa ja hänellä oli lapsia, lapset perivät. Leski ei peri, mutta hän saa osuutensa osituksessa avio-oikeuden perusteella ja voi pitää yhteisen kodin hallinnassaan, jos hänen omaan varallisuuteensa ei kuulu kodiksi sopivaa asuntoa. Lue Lesken asema ja tasinko.

2. Puoliso, jos lapsia ei ole

Jos vainajalla ei ollut jälkeläisiä, leski perii kaiken. Puoliso ohittaa siis vainajan vanhemmat ja sisarukset.

Lesken kuoltua tilanne kuitenkin tasoittuu: jos ensin kuolleen puolison perillisiä ovat hänen vanhempansa, sisaruksensa tai sisarusten jälkeläiset, he saavat lesken kuoltua tavallisesti puolet lesken jäämistöstä. Heitä kutsutaan toissijaisiksi perillisiksi. Testamentilla tähän voi vaikuttaa.

3. Toinen parenteeli: vanhemmat ja sisarukset

Jos vainajalla ei ollut lapsia eikä puolisoa, perivät vanhemmat kumpikin puolet. Jos toinen vanhemmista on kuollut, hänen osuutensa menee hänen jälkeläisilleen eli vainajan täyssisaruksille ja tämän vanhemman muille lapsille (sisarpuolille) sekä heidän jälkeläisilleen. Jos kuolleella vanhemmalla ei ole muita jälkeläisiä, elossa oleva vanhempi perii kaiken. Elossa olevan vanhemman omat muut lapset eivät peri. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, isän ja äidin puoli saavat kumpikin puolet.

Esimerkki: Naimaton ja lapseton Liisa kuolee. Hänen äitinsä elää, isä on kuollut. Liisalla on veli. Äiti perii puolet ja veli isän osuuden eli puolet.

4. Kolmas parenteeli: isovanhemmat, sedät ja tädit

Jos toisen parenteelin perillisiä ei ole, perivät isovanhemmat. Kuolleen isovanhemman tilalle tulevat hänen lapsensa eli vainajan sedät, enot ja tädit.

Serkut eivät peri. Perintöoikeus päättyy setiin ja tätiin.

Jos perillisiä ei ole

Jos perillisiä ei ole eikä testamenttia ole tehty, omaisuus menee valtiolle. Kotikunta voi saada valtiolta kiinteistöjä. Moni lapseton haluaa tästä syystä tehdä testamentin.

Kuka ei peri ilman testamenttia?

• Avopuoliso. Avopuoliso ei ole perillinen, vaikka yhteiselo olisi kestänyt vuosikymmeniä. Avopuolison voi turvata testamentilla.
• Puolison lapset edellisestä liitosta (lapsipuolet). He eivät peri lapsipuoltaan ilman testamenttia.
• Serkut, ystävät ja järjestöt.

Perimysjärjestys taulukkona

Tilanne	Kuka perii
Lapsia, ei puolisoa	Lapset tasan
Lapsia ja puoliso	Lapset; leski saa ositusosuutensa
Ei lapsia, puoliso	Puoliso; toissijaiset perilliset lesken jälkeen
Ei lapsia, ei puolisoa	Vanhemmat, sisarukset ja heidän jälkeläisensä
Ei edellisiä	Isovanhemmat, sedät, enot ja tädit
Ei ketään	Valtio

Testamentti muuttaa järjestystä

Testamentilla voi ohjata omaisuutta lähes vapaasti. Rintaperillisillä on kuitenkin aina oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosuudesta. Puolisolla, vanhemmilla ja sisaruksilla ei ole lakiosaa.

Perimysjärjestys vaikuttaa myös perintöveroon: lapset ja vanhemmat kuuluvat veroluokkaan I, sisarukset veroluokkaan II. Katso Perintövero 2026.

Perilliset näkyvät sukuselvityksestä

Kuolinpesän perilliset selvitetään perunkirjoituksessa sukuselvityksen avulla. Lue Virkatodistus perunkirjoitusta varten ja Kuolinpesän osakkaat.

Perilliset todistetaan sukuselvityksellä: Sukuselvitys: mistä tilaat ja mitä se maksaa?.

Usein kysyttyä

Periikö puoliso, jos on lapsia?

Ei. Jos vainajalla on lapsia, lapset perivät. Leski saa kuitenkin osuutensa osituksessa ja saa pitää yhteisen kodin hallinnassaan, jos hänen omaan varallisuuteensa ei kuulu kodiksi sopivaa asuntoa.

Periikö avopuoliso?

Avopuoliso ei peri ilman testamenttia. Avopuolison asema kannattaa turvata testamentilla.

Perivätkö sisarukset, jos vainajalla oli lapsia?

Eivät. Lapset ja heidän jälkeläisensä sulkevat sisarukset pois. Sisarukset perivät vain, jos lapsia ja puolisoa ei ole tai toissijaisina perillisinä lesken kuoltua.

Perivätkö serkut?

Eivät. Perintöoikeus ulottuu enintään setiin, enoihin ja tätiin. Serkkuja voi muistaa testamentilla.