Kuolinpesän osakkaat – kuka kuuluu kuolinpesään?

Lyhyesti: Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset, yleistestamentin saajat ja leski, jos tällä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen. Osakkaat hallitsevat pesää yhdessä, ja merkittävät päätökset vaativat kaikkien suostumuksen. Osakkaat selvitetään sukuselvityksen avulla ja merkitään perukirjaan.

Kun ihminen kuolee, hänen omaisuudestaan muodostuu kuolinpesä. Kuolinpesää hallitsevat sen osakkaat yhdessä. On tärkeää tietää, ketkä osakkaat ovat, koska heidät on kutsuttava perunkirjoitukseen, he allekirjoittavat valtakirjat ja jakokirjan ja he päättävät pesän asioista.

Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?

Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaita ovat:

1. perilliset
2. yleistestamentin saajat, eli ne, joille on testamentattu koko omaisuus tai murto-osa siitä
3. eloonjäänyt puoliso, jos hänellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen, tai jos hän on perillinen tai yleistestamentin saaja

Osakas ei ole erityisjälkisäädöksen eli legaatin saaja, jolle on testamentattu tietty esine tai rahasumma. Hän voi vaatia legaattiaan pesältä, mutta ei osallistu pesän hallintoon.

Perimysjärjestys

Ilman testamenttia perilliset määräytyvät lain mukaan parenteeleittain.

Järjestys	Perilliset
1. parenteeli	Lapset. Kuolleen lapsen sijaan tulevat hänen lapsensa
Puoliso	Perii, jos vainajalla ei ole rintaperillisiä
2. parenteeli	Vanhemmat. Kuolleen vanhemman sijaan tulevat sisarukset ja heidän lapsensa
3. parenteeli	Isovanhemmat. Kuolleen isovanhemman sijaan tulevat sedät, tädit ja enot

Serkut eivät peri. Jos perillisiä ei ole eikä testamenttia ole tehty, omaisuus menee valtiolle.

Puoliso ja lapset

Jos vainajalla on lapsia, leski ei peri ilman testamenttia. Leski on silti usein kuolinpesän osakas avio-oikeutensa perusteella. Lisäksi leskellä on oikeus pitää hallinnassaan yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen koti-irtaimisto, ellei hänellä ole omaa vastaavaa asuntoa.

Puoliso ilman lapsia

Jos rintaperillisiä ei ole, leski perii puolisonsa. Lesken kuoltua ensiksi kuolleen puolison sukulaiset saavat kuitenkin osuutensa toissijaisina perillisinä.

Avopuoliso

Avopuoliso ei ole perillinen, eikä hänellä ole avio-oikeutta. Hän voi olla osakas vain testamentin perusteella. Avopuolison asemaa voi turvata testamentilla.

Miten osakkaat selvitetään?

Osakkaat selvitetään sukuselvityksellä, joka koostuu virkatodistuksista. Virkatodistukset vainajasta saadaan Digi- ja väestötietovirastosta tai seurakunnasta. Lisäksi tarkistetaan, onko vainaja tehnyt testamentin.

Osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet

• Yhteishallinto. Osakkaat hoitavat pesää yhdessä ja tekevät päätökset yksimielisesti.
• Oikeus vaatia perinnönjakoa. Kukin osakas voi vaatia jakoa, ellei esimerkiksi lesken oikeus pitää pesä jakamattomana estä sitä.
• Tiedonsaanti. Osakkaalla on oikeus saada tiedot pesän asioista.
• Vastuu veloista. Osakkaat eivät lähtökohtaisesti vastaa vainajan veloista omilla varoillaan, jos perunkirjoitus on tehty ja pesä hoidetaan asianmukaisesti. Velat maksetaan pesän varoista.

Kun osakkaita on paljon

Jos osakkaita on useita, juoksevat asiat kannattaa keskittää yhdelle henkilölle valtakirjalla. Lue myös Valtakirja kuolinpesän asioiden hoitoon.

Kun osakas on alaikäinen

Alaikäistä osakasta edustaa hänen huoltajansa. Jos huoltaja on itse saman pesän osakas, esimerkiksi perinnönjaossa, alaikäiselle voidaan tarvita edunvalvojan sijainen, ja jako voi vaatia DVV:n luvan.

Osakkaat merkitään perukirjaan. Kun pesä aikanaan jaetaan, kaikki osakkaat allekirjoittavat perinnönjakokirjan.

Kuka perii? Tarkista laskurilla

Perillisten selvittäminen perimysjärjestyksen mukaan voi olla monimutkaista esimerkiksi silloin, kun joku lapsista on kuollut tai vainaja oli lapseton. Kokeile Kuka perii -laskuria ja lue Perimysjärjestys – kuka perii?.

Esimerkki osakkaista

Vainaja oli naimisissa, ja hänellä oli kaksi lasta. Toinen lapsista on kuollut ja jättänyt kaksi lasta. Lisäksi vainaja oli testamentannut kolmanneksen omaisuudestaan ystävälleen yleistestamentilla. Kuolinpesän osakkaita ovat:

• leski avio-oikeuden perusteella
• elossa oleva lapsi
• kuolleen lapsen kaksi lasta
• yleistestamentin saaja

Kaikki allekirjoittavat aikanaan perinnönjakokirjan, ja kaikkien suostumus tarvitaan esimerkiksi asunnon myyntiin.

Kun osakas luopuu perinnöstä

Jos osakas luopuu perinnöstä, hänen tilalleen tulevat hänen jälkeläisensä. Esimerkiksi aikuinen lapsi voi luopua, jolloin hänen alaikäiset lapsensa tulevat osakkaiksi. Silloin pesään voi tarvita edunvalvojan sijaisen. Lue Perinnöstä luopuminen.

Lisää aiheesta: Legaatti: mitä se on ja miten se verotetaan?, Pesänjakaja: milloin tarvitaan ja mitä tekee?, Kuolinpesän veroilmoitus: näin se hoituu.

Usein kysyttyä

Onko leski kuolinpesän osakas?

Leski on osakas, jos hänellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen tai hän perii vainajan. Jos täysi avioehto sulkee avio-oikeuden pois eikä leski peri, hän ei ole osakas.

Onko avopuoliso kuolinpesän osakas?

Avopuoliso on osakas vain, jos hän on yleistestamentin saaja. Ilman testamenttia avopuoliso ei ole osakas.

Voiko osakas myydä osuutensa?

Osakas voi luovuttaa osuutensa kuolinpesään, mutta se on tehtävä kirjallisesti, ja muilla osakkailla voi olla oikeus lunastaa osuus. Luovutukseen liittyy veroseuraamuksia.