§Arkijuristi

Pesänjakaja: milloin tarvitaan ja mitä tekee?

Päivitetty 29.10.2026 · Lähteet tarkistettu 29.10.2026 · Perinnönjakokirja

Lyhyesti: Pesänjakaja on käräjäoikeuden hakemuksesta määräämä sopiva henkilö, joka toimittaa perinnönjaon kuolinpesän osakkaiden välillä. Hän pyrkii ensin saamaan osakkaat sopimaan jaosta, ja jos sopua ei synny, hän jakaa perinnön itse. Pesänjakajan palkkio ja kulut maksetaan pesän varoista. Pesänjakajaa kannattaa hakea vasta, kun osakkaat eivät pääse sopuun, sillä Suomi.fin mukaan siitä voi aiheutua merkittäviä kustannuksia.

Useimmissa pesissä perinnönjako tehdään osakkaiden kesken perinnönjakokirjalla. Pesänjakaja tarvitaan, kun yhteistä ratkaisua ei löydy tai kun joku osakas ei osallistu. Tässä oppaassa kerrotaan, milloin pesänjakajaa haetaan ja miten hän toimii.

Mikä pesänjakaja on?

Pesänjakaja on henkilö, jonka käräjäoikeus määrää hakemuksesta toimittamaan perinnönjaon. Hänen tehtävänsä on jakaa pesän omaisuus osakkaille. Suomi.fin mukaan pesänjakajana toimii yleensä oikeudellisen koulutuksen saanut henkilö.

Pesänjakaja ei ole sama asia kuin pesänselvittäjä. Pesänselvittäjä hoitaa pesän hallintoa ja selvittää pesän ennen jakoa. Pesänjakaja toimittaa jaon. Sama henkilö voi toimia molemmissa tehtävissä: Perintökaaren mukaan pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista pesänjakajaa ole määrätty.

Milloin pesänjakaja tarvitaan?

Pesänjakajaa haetaan esimerkiksi, kun

  • osakkaat eivät pääse sopuun jaosta
  • jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu
  • avopuoliso tai muu henkilö vaatii omaisuuden erottelua, ja erottelua ei saada sovittua.

Jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa, kun pesä on selvitetty. Perintökaaren mukaan jako on pesänjakajan toimitettava, jos osakas sitä vaatii tai jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu. Jos ulosmitatun osuuden velkoja suostuu, ulosottomies voi antaa osakkaille tai pesänjakajalle luvan toimittaa jaon osakkaiden sopimalla tavalla.

Kaikkien osakkaiden yhteisymmärryksessä pesänjakajaa ei tarvita. Silloin riittää perinnönjakokirja tai osittainen perinnönjako.

Miten pesänjakajaa haetaan?

Pesänjakajaa haetaan käräjäoikeudesta. Hakemukseen on liitettävä jäljennös perukirjasta. Käräjäoikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi, ja jos pesän laatu tai laajuus sitä edellyttää, pesänjakajia voidaan määrätä useita.

Ennen pesänjakajan määräämistä käräjäoikeuden on varattava osakkaille tilaisuus lausua mielipiteensä. Ketään ei myöskään voida määrätä pesänjakajaksi ilman hänen suostumustaan.

Mitä pesänjakaja tekee?

Perintökaaren mukaan pesänjakaja

  1. määrää perinnönjaon ajan ja paikan ja kutsuu osakkaat toimitukseen todistettavasti
  2. yrittää saada osakkaat sopimaan jaosta, jos kaikki ovat saapuneet. Jos sopimus syntyy, jako tehdään sen mukaan.
  3. jakaa omaisuuden itse, jos sopimukseen ei päästä tai osakas ei tule paikalle: kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta, ja omaisuus, jota ei voi sopivasti jakaa, pyritään pitämään samassa osassa
  4. voi esittää oikeudelle, että tietty omaisuus tai koko pesän omaisuus myydään, jos jakoa ei muuten saada toimitetuksi
  5. laatii jakokirjan ja allekirjoittaa sen, ja toimittaa kappaleen kullekin osakkaalle.

Perinnönjaosta tehdystä jakokirjasta toimitetaan kopio Verohallintoon. Katso Perinnönjako – näin se etenee.

Kuka maksaa pesänjakajan?

Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön nähden kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan. Palkkion suuruutta ei ole laissa, joten se riippuu työmäärästä.

Suomi.fin mukaan pesänjakajasta voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, eikä menettelyyn kannata turvautua silloin, kun kuolinpesä tarvitsee apua vain asiakirjojen laadintaan. Jos kyse on vain asiakirjoista, riittää usein perinnönjakokirja.

Voiko jakoon olla tyytymätön?

Osakas, joka haluaa moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, nostaa kanteen muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta. Pesänjakaja voidaan myös vapauttaa tehtävästään, jos hän todetaan toimeensa sopimattomaksi ja joku, jonka oikeus on perinnönjaosta riippuvainen, sitä pyytää.

Milloin pesänjakajaa ei kannata hakea?

Jos osakkaat ovat yksimielisiä ja pesä on selkeä, pesänjakaja on tarpeeton lisäkulu. Kokeile ensin sopimusta: perinnönjakokirja kaikkien osakkaiden allekirjoituksella. Tässä palvelussa perinnönjakokirja maksaa 149 euroa. Osakkaat voivat käyttää apuna myös lakiasiantuntijaa. Suomi.fi mainitsee, että perinnönjakoon on mahdollista saada apua oikeusaputoimistolta, jos tulot alittavat oikeusavun tulorajat.

Usein kysyttyä

Kuka voi hakea pesänjakajaa?

Kuolinpesän osakas. Hakemus tehdään käräjäoikeuteen, ja siihen liitetään jäljennös perukirjasta.

Paljonko pesänjakaja maksaa?

Laissa ei ole kiinteää hintaa. Pesänjakajalla on oikeus kohtuulliseen palkkioon ja kulujen korvaukseen pesän varoista. Suomi.fin mukaan kustannukset voivat olla merkittäviä.

Pitääkö kaikkien osakkaiden suostua pesänjakajaan?

Ei. Käräjäoikeus määrää pesänjakajan hakemuksesta, ja osakkaille varataan tilaisuus lausua mielipiteensä. Pesänjakajaksi ehdotetun henkilön oma suostumus tarvitaan.

Mikä ero on pesänjakajalla ja pesänselvittäjällä?

Pesänselvittäjä hoitaa pesän hallintoa ja selvittää sen. Pesänjakaja toimittaa perinnönjaon. Molempia haetaan käräjäoikeudesta.

Lähteet

Perinnönjakokirja netissä

Sopimusperusteinen perinnönjako kirjallisena jakokirjana. Laskee osuudet ja tarvittavat tasoitukset automaattisesti.

Laadi perinnönjakokirja – 149 €

Laskuri ja pohjat

Lue myös