Jakamaton kuolinpesä – edut, haitat ja verotus

Lyhyesti: Kuolinpesän voi jättää jakamatta, jos osakkaat ovat siitä yksimielisiä. Jakamatonta pesää hallitaan yhdessä, ja merkittäviin päätöksiin tarvitaan kaikkien suostumus. Jokainen osakas voi kuitenkin milloin tahansa vaatia perinnönjakoa, joten pitkään jakamatta oleva pesä on altis riidoille.

Perinnönjakoa ei ole pakko tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen. Moni kuolinpesä jää vuosiksi jakamattomaksi, esimerkiksi kun leski asuu yhteisessä kodissa tai sisarukset haluavat pitää kesämökin yhdessä. Jakamattomuudella on etunsa, mutta se tuo myös hallinnollista työtä ja riskejä.

Mitä jakamaton kuolinpesä tarkoittaa?

Kun perunkirjoitus on tehty mutta perinnönjakoa ei, pesän omaisuus kuuluu edelleen kuolinpesälle. Osakkaat omistavat pesän yhdessä, mutta kukaan ei omista yksittäistä esinettä. Pesää hallitaan yhteishallinnossa, eli päätökset tehdään yhdessä.

Kuka päättää pesän asioista?

Osakkaiden on oltava yksimielisiä pesän hallintoa koskevista päätöksistä, kuten:

• omaisuuden myymisestä
• vuokraamisesta
• remonteista ja suurista hankinnoista
• tilien käytöstä

Käytännössä yksi osakas hoitaa juoksevat asiat valtakirjalla. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänhoitajaa.

Jakamattoman pesän edut

• Lesken asuminen. Leski voi jatkaa asumista yhteisessä kodissa. Leskellä on lisäksi lakiin perustuva oikeus pitää hallinnassaan yhteisenä kotina käytetty asunto, ellei hänellä ole omaa vastaavaa asuntoa.
• Kesämökki tai metsä yhteisessä käytössä. Omaisuus pysyy suvulla ilman, että sitä pilkotaan.
• Aikaa päätöksille. Osakkaiden ei tarvitse tehdä kiireisiä ratkaisuja.

Jakamattoman pesän haitat

• Päätöksenteko on raskasta, koska kaikkien on oltava yksimielisiä.
• Riidat voivat syntyä myöhemmin, esimerkiksi kun osakkaan elämäntilanne muuttuu.
• Osakkaan kuolema monimutkaistaa pesää, koska hänen sijaansa tulevat hänen omat perillisensä.
• Kirjanpito ja verotus jatkuvat vuosittain.

Kuolinpesän verotus

Kuolinpesä on tuloverotuksessa erillinen verovelvollinen. Pesälle tehdään veroilmoitus vuosittain niin kauan kuin se on jakamatta. Jos pesä on pitkään jakamatta, sitä voidaan verottaa verotusyhtymänä, jolloin pesän tulot jaetaan osakkaiden verotettavaksi heidän osuuksiensa mukaan. Tarkista ajankohdat ja ilmoitusvelvollisuudet Verohallinnon ohjeista.

Pesän tuloja voivat olla esimerkiksi vuokratulot, korot, osingot ja metsätulot. Myös luovutusvoitot omaisuuden myynnistä verotetaan pesän tulona.

Voiko osakas vaatia jakoa?

Lähtökohtaisesti kuka tahansa osakas voi vaatia perinnönjakoa milloin tahansa. Poikkeuksia ovat esimerkiksi:

• leski käyttää oikeuttaan pitää pesä jakamattomana
• testamentissa on määrätty jakokiellosta

Jos sopimukseen ei päästä, osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa.

Osittainen jako välimuotona

Jos osa omaisuudesta halutaan jakaa ja osa jättää yhteiseksi, voidaan tehdä osittainen perinnönjako. Esimerkiksi pankkitilien rahat jaetaan, mutta mökki jää pesälle. Lue lisää: Osittainen perinnönjako.

Milloin pesä kannattaa jakaa?

Jako kannattaa tehdä yleensä, kun:

• osakkaat haluavat käyttää omaisuuttaan itsenäisesti
• pesä tuottaa tuloja, ja verotus monimutkaistuu
• joku osakkaista haluaa luopua osuudestaan
• osakkaiden välillä alkaa ilmetä erimielisyyksiä

Lue koko prosessi: Perinnönjako – näin se etenee. Kun olette sopineet jaosta, laadi perinnönjakokirja.

Esimerkki: kesämökki jää yhteiseksi

Kolme sisarusta perii vanhemmiltaan asunnon, pankkitilit ja kesämökin. Asunto myydään ja rahat jaetaan heti osittaisella perinnönjaolla. Mökki halutaan pitää yhteisenä kesäpaikkana, joten se jää jakamattomaan kuolinpesään. Sisarukset sopivat kirjallisesti, miten mökin kulut jaetaan ja miten käyttövuoroista päätetään. Kun yksi sisaruksista muutaman vuoden kuluttua haluaa luopua osuudestaan, muut lunastavat sen, ja pesä jaetaan lopullisesti perinnönjakokirjalla.

Sopimus jakamattoman pesän hallinnosta

Jos pesä jää jakamatta pidemmäksi aikaa, osakkaiden kannattaa sopia kirjallisesti ainakin:

• kuka hoitaa pesän juoksevia asioita ja millä valtuuksilla
• miten kulut, kuten kiinteistövero, vakuutukset ja korjaukset, jaetaan
• miten omaisuuden käytöstä päätetään
• miten toimitaan, jos joku haluaa luopua osuudestaan

Juoksevien asioiden hoitajalle annetaan valtakirja.

Kun leski asuu pesän asunnossa

Usein pesä jää jakamatta siksi, että leski asuu yhteisessä kodissa. Leskellä on oikeus pitää yhteinen koti hallinnassaan, ellei hänellä ole omaa sopivaa asuntoa. Lue Lesken asema ja tasinko.

Lisää aiheesta: Pesänjakaja: milloin tarvitaan ja mitä tekee?, Kuolinpesän veroilmoitus: näin se hoituu.

Usein kysyttyä

Kuinka kauan kuolinpesä voi olla jakamatta?

Laissa ei ole enimmäisaikaa. Pesä voi olla jakamatta niin kauan kuin osakkaat ovat siitä yksimielisiä, mutta kuka tahansa osakas voi vaatia jakoa.

Kuka maksaa jakamattoman pesän kulut?

Kulut maksetaan pesän varoista. Jos varoja ei ole, osakkaat sopivat kulujen jakamisesta keskenään.

Voiko jakamattoman kuolinpesän asunnon vuokrata?

Voi, jos osakkaat sopivat siitä yhdessä. Vuokratulo on kuolinpesän tuloa, ja se ilmoitetaan pesän verotuksessa.