Lesken asema ja tasinko – mitä leski saa?

Lyhyesti: Kun puoliso kuolee ja lapsia on, leski ei peri, mutta hän saa osituksessa puolet puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Jos vainaja oli varakkaampi, leski saa tasingon. Jos leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa perillisille (tasinkoprivilegi). Lisäksi leski saa pitää yhteisen kodin hallinnassaan.

Lesken asema on Suomessa turvattu usealla tavalla: avio-oikeudella, tasinkoprivilegillä, oikeudella yhteiseen kotiin ja tarvittaessa perintöoikeudella. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä leski saa, miten tasinko lasketaan ja miten testamentti voi muuttaa tilannetta.

Leski perii vain, jos lapsia ei ole

Perimysjärjestyksen mukaan vainajan lapset perivät ennen puolisoa. Leski perii vain, jos vainajalla ei ollut rintaperillisiä. Silloin leski perii kaiken, ja vainajan vanhemmat tai sisarukset saavat osuutensa vasta lesken kuoltua. Katso Perimysjärjestys – kuka perii?.

Vaikka leski ei perisi, hän on kuolinpesän osakas, kun hänellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen. Hän osallistuu perunkirjoitukseen ja pesän hallintoon.

Ositus ja tasinko

Ennen perinnönjakoa tehdään ositus. Siinä lasketaan:

1. vainajan avio-oikeuden alainen nettovarallisuus
2. lesken avio-oikeuden alainen nettovarallisuus
3. yhteissumma jaetaan kahtia

Se, jolla on enemmän, luovuttaa toiselle tasinkoa niin, että molemmat saavat saman verran.

Esimerkki 1: vainaja oli varakkaampi

	Nettovarallisuus
Vainaja	300 000 €
Leski	100 000 €
Yhteensä	400 000 €
Kummankin puolisko	200 000 €

Leski saa vainajan pesästä 100 000 euron tasingon. Lapsille jää perittäväksi 200 000 euroa.

Esimerkki 2: leski on varakkaampi

	Nettovarallisuus
Vainaja	100 000 €
Leski	300 000 €

Laskennallisesti leski joutuisi luovuttamaan 100 000 euroa tasinkona vainajan perillisille. Tasinkoprivilegin ansiosta leskellä ei kuitenkaan ole tätä velvollisuutta. Leski pitää oman omaisuutensa, ja lapset perivät vainajan 100 000 euroa.

Leski voi halutessaan myös luovuttaa tasinkoa vapaaehtoisesti, mutta siihen liittyy veroseuraamuksia, joten asia kannattaa selvittää ennen päätöstä.

Avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus

Osituksessa ei oteta huomioon omaisuutta, joka on suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle:

• avioehtosopimuksella
• testamentilla, jossa saajan puolison avio-oikeus on suljettu pois
• lahjakirjalla, jossa on sama ehto

Jos avioehto sulkee pois kaiken avio-oikeuden, osituksen sijaan tehdään erottelu, eikä tasinkoa makseta. Lue Avioehto ja kuolema.

Oikeus yhteiseen kotiin

Leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen koti-irtaimisto, ellei hänellä ole omaa sopivaa asuntoa. Oikeus on voimassa, vaikka asunto kuuluisi vainajalle ja lapset perisivät sen. Perilliset eivät voi vaatia asunnon myyntiä niin, että leski joutuisi muuttamaan.

Oikeus ei kuitenkaan ole rajaton. Se ei esimerkiksi estä ottamasta huomioon lapsen lakiosaa, ja se voi päättyä, jos leski luopuu siitä tai muuttaa pois.

Lesken verotus

• Tasinko on verovapaa. Leski ei maksa perintöveroa tasingosta, koska se perustuu avio-oikeuteen eikä perintöön.
• Perintö on veronalaista, jos leski perii esimerkiksi testamentin perusteella. Leski saa tällöin 90 000 euron puolisovähennyksen. Katso Perintövero 2026.
• Lapset maksavat veron omista perintöosuuksistaan, jotka määräytyvät osituksen jälkeen.

Testamentti lesken turvana

Keskinäisellä testamentilla puolisot voivat parantaa lesken asemaa entisestään:

• omistusoikeustestamentti antaa leskelle vainajan omaisuuden kokonaan (lasten lakiosa rajoittaa)
• hallintaoikeustestamentti antaa leskelle käyttöoikeuden, mutta omistus siirtyy lapsille

Lue Keskinäinen testamentti ja Hallintaoikeus testamentissa.

Avopuolison asema

Avopuoliso ei ole perillinen eikä hänellä ole avio-oikeutta. Osituksen sijaan tehdään omaisuuden erottelu: kumpikin pitää oman omaisuutensa. Avopuoliso voi tietyin edellytyksin vaatia hyvitystä, jos hän on panoksellaan kartuttanut toisen omaisuutta, esimerkiksi pitkän yhteiselon tai yhteisen lapsen perusteella. Vaatimukselle on määräajat, joten asia on selvitettävä nopeasti.

Avopuoliso kannattaa aina turvata testamentilla. Katso testamentti.

Leski ja perinnönjako

Ositus ja perinnönjako tehdään usein samalla kertaa, ja ne voidaan kirjata samaan asiakirjaan tai erikseen. Lesken asema kannattaa käydä läpi ennen kuin perinnönjakokirja laaditaan. Jos osakkaat eivät pääse sopuun osituksesta, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan.

Tarkistuslista leskelle

• Selvitä, onko avioehtoa tai testamenttia.
• Kokoa omat varasi ja velkasi kuolinpäivältä perukirjaa varten.
• Laske ositus alustavasti ja päätä, vedotko tasinkoprivilegiin.
• Varmista oikeutesi yhteiseen kotiin.
• Arvioi, kannattaako lasten lakiosa- tai tasinkoasiat sopia kirjallisesti.

Lesken oikeudesta kotiin: Lesken asumisoikeus: saako leski jäädä kotiin?.

Avioehto vai ei?

Jos haluat sulkea avio-oikeuden pois, avioehtosopimus tehdään kirjallisesti, ja sen tulee olla päivätty, allekirjoitettu, kahden esteettömän todistajan todistama ja rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa. Voit laatia sopimuksen palvelussa: Avioehto netissä. Ilmainen pohja: avioehto pohja.

Usein kysyttyä

Periikö leski, jos on lapsia?

Ei peri, ellei testamentissa määrätä toisin. Leski saa kuitenkin osituksessa puolet yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, jos hän on vähävaraisempi.

Mikä on tasinkoprivilegi?

Tasinkoprivilegi tarkoittaa, että leski ei ole velvollinen luovuttamaan omaa omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille. Se suojaa varakkaampaa leskeä.

Maksaako leski veroa tasingosta?

Ei maksa. Tasinko perustuu avio-oikeuteen, eikä sitä veroteta perintönä.

Saako leski asua yhteisessä kodissa?

Saa. Leski voi pitää yhteisenä kotina käytetyn asunnon hallinnassaan, ellei hänellä ole omaa sopivaa asuntoa.