Ositus ja perinnönjako – ositus kuoleman jälkeen

Lyhyesti: Kun naimisissa ollut henkilö kuolee, ennen perinnönjakoa tehdään ositus, jossa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Vähemmän omistava osapuoli saa tasinkoa, mutta leskellä on tasinkoprivilegi: hänen ei tarvitse luovuttaa omaa omaisuuttaan perillisille. Jos avioehto sulkee avio-oikeuden pois, tehdään erottelu.

Kun naimisissa ollut henkilö kuolee, hänen omaisuuttaan ei voi suoraan jakaa perillisille. Ensin on erotettava, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä vainajan kuolinpesälle. Tämä tehdään osituksella tai erottelulla. Vasta sen jälkeen voidaan toimittaa perinnönjako.

Miksi ositus tehdään?

Puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta saada osituksessa puolet puolisoiden yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. Kun avioliitto päättyy kuolemaan, avio-oikeuden alainen omaisuus tasataan osituksessa, ja vainajan osuus menee hänen kuolinpesälleen.

Ositus vai erottelu?

• Ositus tehdään, kun ainakin toisella puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen.
• Erottelu tehdään, kun avio-oikeus on kokonaan suljettu pois esimerkiksi avioehtosopimuksella. Erottelussa kumpikin pitää oman omaisuutensa.

Näin ositus lasketaan

1. Lasketaan kummankin puolison avio-oikeuden alainen nettovarallisuus: varat miinus velat.
2. Lasketaan nettovarallisuudet yhteen ja jaetaan kahdella.
3. Varakkaampi osapuoli maksaa toiselle tasinkoa, jotta molemmat saavat puolet.

Esimerkki: vainajalla oli 200 000 € ja leskellä 100 000 € avio-oikeuden alaista nettovarallisuutta. Yhteensä 300 000 €, josta puolet on 150 000 €. Kuolinpesä maksaisi leskelle 50 000 € tasinkoa.

Lesken tasinkoprivilegi

Leskellä on erityinen oikeus: hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle, vaikka hän olisi varakkaampi osapuoli. Leski voi kuitenkin halutessaan maksaa tasinkoa, jos se on esimerkiksi verotuksellisesti tai perheen kannalta järkevää.

Esimerkki: leskellä on 200 000 € ja vainajalla 100 000 €. Leski voi vedota tasinkoprivilegiin ja pitää oman omaisuutensa kokonaan. Kuolinpesälle jää vainajan 100 000 €.

Tasinkoprivilegi koskee vain leskeä, ei kuolinpesää. Jos vainaja oli varakkaampi, kuolinpesä maksaa leskelle tasinkoa tavalliseen tapaan.

Ositus ja perintövero

Lesken saama tasinko ei ole perintöä, eikä siitä makseta perintöveroa. Tämä on usein merkittävä etu. Jos leski vetoaa tasinkoprivilegiin, perillisten perintöosuudet ovat pienempiä, ja myös perintövero voi olla pienempi.

Perintöverotuksessa ositus otetaan huomioon. Jos ositusta ei ole tehty perintöverotuksen toimittamiseen mennessä, verotus tehdään laskennallisen osituksen perusteella. Osituskirjasta toimitetaan kopio Verohallintoon, jos se poikkeaa laskelmasta.

Kuka tekee osituksen?

Osituksen osapuolia ovat leski ja kuolinpesän osakkaat. Ositus tehdään kirjallisesti, ja osituksessa noudatetaan perinnönjaon järjestystä (avioliittolaki 98 §). Siksi osapuolet allekirjoittavat osituskirjan ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi samaan tapaan kuin jakokirjan (perintökaari 23 luku 9 §). Jos sopua ei synny, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan.

Ositus ja perinnönjako samassa asiakirjassa

Käytännössä ositus ja perinnönjako tehdään usein samalla kertaa ja samassa asiakirjassa: ensin ositusosa, jossa erotetaan lesken osuus, ja sitten perinnönjako-osa, jossa kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisille. Asiakirjaa kutsutaan usein nimellä "ositus- ja perinnönjakokirja".

Lesken asuminen

Leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen koti-irtaimisto, ellei hänellä ole omaa vastaavaa asuntoa. Oikeus on voimassa, vaikka asunto kuuluisi kuolinpesälle. Lisäksi leski voi pitää kuolinpesän jakamattomana. Katso Jakamaton kuolinpesä.

Seuraavat askeleet

1. Perunkirjoitus, jossa kirjataan sekä vainajan että lesken varat ja velat.
2. Ositus tai erottelu.
3. Perinnönjako.

Kun osuudet ovat selvillä, laadi perinnönjakokirja.

Esimerkki osituksesta

Vainajan nettovarallisuus on 300 000 euroa ja lesken 100 000 euroa. Yhteensä 400 000 euroa jaetaan kahtia, joten kumpikin saa 200 000 euroa. Leski saa vainajan pesästä 100 000 euron tasingon, ja lapsille jää perittäväksi 200 000 euroa. Tasinko on leskelle verovapaa.

Jos tilanne olisi päinvastainen, eli leski omistaisi 300 000 euroa ja vainaja 100 000 euroa, leski voisi vedota tasinkoprivilegiin eikä maksaisi tasinkoa. Lapset perisivät vainajan 100 000 euroa. Lue lisää: Lesken asema ja tasinko.

Avioehdon vaikutus

Avioehto voi sulkea avio-oikeuden pois kokonaan, osittain tai vain avioeron varalta. Tarkista sopimuksen sanamuoto ennen osituksen laskemista. Lue Avioehto ja kuolema.

Avioehto vai ei?

Jos haluat sulkea avio-oikeuden pois, avioehtosopimus tehdään kirjallisesti, ja sen tulee olla päivätty, allekirjoitettu, kahden esteettömän todistajan todistama ja rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa. Voit laatia sopimuksen palvelussa: Avioehto netissä. Ilmainen pohja: avioehto pohja.

Usein kysyttyä

Pitääkö ositus tehdä, kun puoliso kuolee?

Ositus tehdään, jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Jos täysi avioehto sulkee sen pois, tehdään erottelu.

Maksaako leski veroa tasingosta?

Ei maksa. Tasinko perustuu avio-oikeuteen, eikä se ole perintöä.

Voiko ositus ja perinnönjako olla samassa asiakirjassa?

Voi. Ne voidaan kirjata samaan asiakirjaan tai tehdä erikseen. Tärkeintä on, että ositus lasketaan ennen perintöosuuksia.