Kuka perii? Perimysjärjestyslaskuri
Vastaa muutamaan kysymykseen vainajan perheestä, niin näet, ketkä perivät ilman testamenttia ja kuinka suuret osuudet he saavat perintökaaren mukaan.
Päivitetty 29.10.2026. Lähteet tarkistettu 29.10.2026.
- Valtiokoko perintö
- • Ilman perillisiä ja testamenttia omaisuus menee valtiolle (Valtiokonttori), joka voi luovuttaa sitä läheisille.
Testamentti voi muuttaa jakoa. Laskuri kattaa tavallisimmat tilanteet.
Miten laskuri toimii?
Laskuri soveltaa perintökaaren perimysjärjestystä eli sitä, kuka perii, kun testamenttia ei ole. Perilliset jaetaan kolmeen sukuhaaraan eli parenteeliin. Lähempi haara sulkee aina kauemmat pois:
- Rintaperilliset: lapset ja heidän jälkeläisensä
- Puoliso, jos rintaperillisiä ei ole
- Vanhemmat ja heidän jälkeläisensä eli sisarukset, sisarpuolet ja sisarusten lapset
- Isovanhemmat ja heidän lapsensa eli sedät, enot ja tädit
Kun perillisiä ei ole lainkaan, omaisuus menee valtiolle. Lue tarkemmin oppaasta Perimysjärjestys – kuka perii?.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: lapsia ja puoliso
Vainajalla on puoliso ja kolme lasta. Lapset perivät kukin kolmanneksen. Puoliso ei peri, mutta hänelle kuuluu osituksessa puolet puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, jos hän on vähävaraisempi. Lue Lesken asema ja tasinko.
Esimerkki 2: yksi lapsista on kuollut
Vainajalla oli kaksi lasta. Toinen lapsista on kuollut, ja hänellä on kaksi lasta. Elossa oleva lapsi perii puolet, ja kuolleen lapsen lapset saavat kumpikin neljänneksen.
Esimerkki 3: lapseton, naimaton
Vainaja oli naimaton ja lapseton. Hänen äitinsä elää, isä on kuollut, ja hänellä on kaksi sisarusta. Äiti perii puolet, ja isän puolikas jakautuu sisaruksille, jotka saavat kumpikin neljänneksen.
Esimerkki 4: lapseton, naimisissa
Vainaja oli naimisissa mutta lapseton. Puoliso perii kaiken. Kun leski aikanaan kuolee, vainajan vanhemmat tai sisarukset saavat yleensä puolet lesken jäämistöstä toissijaisina perillisinä.
Mitä laskuri ei huomioi?
Laskuri on yleisluontoinen apuväline. Se ei huomioi:
- testamenttia, joka voi muuttaa perimysjärjestystä kokonaan
- ennakkoperintöjä, jotka vähennetään saajan osuudesta perinnönjaossa
- perinnöstä luopumista, jolloin luopujan osuus siirtyy hänen jälkeläisilleen
- osituksen vaikutusta pesän kokoon, kun vainaja oli naimisissa
- ulkomaisia perintölakeja, jos vainaja asui pysyvästi ulkomailla
Jos testamentti on tehty, perilliset saavat silti vähintään lakiosansa. Laske lakiosa lakiosalaskurilla.
Perilliset ja perintövero
Perimysjärjestys vaikuttaa myös perintöveroon. Puoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat kuuluvat veroluokkaan I, sisarukset, sisarusten lapset ja muut veroluokkaan II, jossa vero on selvästi suurempi. Laske vero perintöverolaskurilla.
Perilliset varmistetaan sukuselvityksellä
Perunkirjoituksessa perilliset todennetaan virallisesti sukuselvityksellä. Lue, mitä todistuksia tarvitset: Virkatodistus perunkirjoitusta varten. Perilliset ja muut osakkaat merkitään perukirjaan.
Haluatko päättää itse, kuka perii?
Jos perimysjärjestys ei vastaa toiveitasi, esimerkiksi haluat turvata avopuolison tai muistaa järjestöä, tee testamentti. Testamentilla voit ohjata omaisuutta vapaasti lakiosien rajoissa.
Erityistilanteita
Adoptiolapset. Adoptiolapsi perii adoptiovanhempansa samoin kuin biologinen lapsi.
Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset. Lapsi perii isänsä, kun isyys on vahvistettu. Kaikki lapset perivät tasaosuuksin riippumatta siitä, ovatko vanhemmat olleet naimisissa.
Sisarpuolet. Jos vainajan vanhempi on kuollut, hänen puolensa perinnöstä menee hänen kaikille lapsilleen eli vainajan täyssisaruksille ja tämän vanhemman muille lapsille. Sisarpuoli perii siis vain yhteisen vanhempansa puolelta. Jos äiti elää eikä vainajalla ole isän puolen sisaruksia, äiti perii kaiken, vaikka vainajalla olisi äidin puoleisia sisarpuolia. Esimerkki: molemmat vanhemmat ovat kuolleet, vainajalla on yksi täyssisarus ja yksi äidin puoleinen sisarpuoli. Isän puolikas menee täyssisaruksen, äidin puolikas jaetaan täyssisaruksen ja sisarpuolen kesken. Täyssisarus saa 3/4 ja sisarpuoli 1/4.
Uusperheet. Lapsipuolet eivät peri ilman testamenttia. Jos haluat muistaa puolisosi lapsia, tee testamentti.
Toissijaiset perilliset. Jos leski on perinyt lapsettoman puolisonsa, ensin kuolleen vanhemmat, sisarukset ja sisarusten jälkeläiset saavat lesken kuoltua yleensä puolet lesken jäämistöstä. Lue Lesken asema ja tasinko.
Perinnöstä luopuminen. Jos perillinen luopuu perinnöstä, hänen osuutensa siirtyy hänen jälkeläisilleen kuin hän olisi kuollut ennen perittävää. Lue Perinnöstä luopuminen.
Usein kysyttyä
Kuka perii, jos testamenttia ei ole?
Ensin perivät vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä. Jos lapsia ei ole, puoliso perii kaiken, ja sen jälkeen perivät vanhemmat ja sisarukset sekä lopulta isovanhemmat, sedät, enot ja tädit.
Periikö puoliso, jos vainajalla on lapsia?
Ei peri. Lapset perivät, mutta leski saa osituksessa osuutensa avio-oikeuden perusteella ja saa pitää yhteisen kodin hallinnassaan, jos hänen omaan varallisuuteensa ei kuulu kodiksi sopivaa asuntoa.
Periikö avopuoliso?
Ei. Avopuoliso ei ole perillinen ilman testamenttia, vaikka yhteiselo olisi kestänyt pitkään.
Perivätkö serkut?
Eivät. Perintöoikeus ulottuu enintään vainajan setiin, enoihin ja tätiin. Jos perillisiä ei ole, omaisuus menee valtiolle.
Mitä tapahtuu kuolleen lapsen osuudelle?
Kuolleen lapsen osuus menee hänen omille lapsilleen tasan. Tätä kutsutaan sijaantuloksi.