Keskinäinen testamentti – saako lapset mitään?

Lyhyesti: Keskinäisellä testamentilla puolisot määräävät, että ensin kuolevan omaisuus menee leskelle joko omistus- tai hallintaoikeudella. Lapset eivät menetä oikeuttaan: heillä on aina oikeus vaatia lakiosansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, ja he perivät loput viimeistään toisen vanhemman jälkeen. Testamentti on pätevä vain, jos kaksi esteetöntä todistajaa on läsnä yhtä aikaa.

Keskinäinen testamentti on puolisoiden yleisin tapa turvata toisensa. Sillä puolisot määräävät, että ensiksi kuolleen omaisuus menee leskelle. Usein samalla sovitaan, mitä omaisuudelle tapahtuu, kun myös leski kuolee. Yleisin kysymys on: saako lapset mitään? Vastaus riippuu testamentin sisällöstä ja siitä, vaativatko lapset lakiosaansa.

Miksi keskinäinen testamentti tehdään?

Ilman testamenttia leski ei peri puolisoaan, jos tällä on lapsia. Vainajan omaisuus menee lapsille, ja leski saa vain osituksen kautta oman osuutensa avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Leski voi silloin joutua tilanteeseen, jossa lapset omistavat osan yhteisestä kodista.

Keskinäisellä testamentilla puolisot voivat varmistaa, että leski voi jatkaa elämäänsä entiseen tapaan.

Omistusoikeus vai hallintaoikeus?

Omistusoikeustestamentti

Leski saa ensiksi kuolleen omaisuuden omakseen. Hän voi myydä, lahjoittaa ja käyttää sitä vapaasti. Testamentissa määrätään yleensä myös toissijaisista saajista: kun leski kuolee, kummankin puolison perilliset saavat osansa, esimerkiksi puoliksi.

Hallintaoikeustestamentti

Leski saa käyttöoikeuden omaisuuteen, esimerkiksi oikeuden asua kodissa ja saada sijoitusten tuoton, mutta omistus siirtyy lapsille heti. Leski ei voi myydä omaisuutta ilman omistajien suostumusta.

	Omistusoikeus	Hallintaoikeus
Leski voi myydä	Kyllä	Ei ilman omistajia
Lapset omistavat	Lesken kuoltua	Heti
Perintövero leskelle	Kyllä, puolisovähennys 90 000 €	Ei käyttöoikeudesta
Perintövero lapsille	Lesken kuoltua	Heti, käyttöoikeuden arvo vähennetään

Saako lapset mitään?

Lakiosa

Lapsilla on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet heidän lakimääräisestä perintöosastaan. Keskinäinen testamentti ei voi poistaa lakiosaa. Lapset voivat vaatia lakiosansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Lakiosaa on vaadittava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu lapselle tiedoksi. Jos lapsi ei vaadi lakiosaa määräajassa, testamentti jää voimaan sellaisenaan.

Laske lakiosan määrä lakiosalaskurilla.

Käytännössä

Monissa perheissä lapset jättävät lakiosan vaatimatta, jotta leski voi jatkaa asumista ja elämää entiseen tapaan. He saavat perintönsä myöhemmin, kun myös leski kuolee ja testamentin toissijaismääräykset tulevat voimaan.

Uusperheet

Uusperheissä keskinäinen testamentti vaatii erityistä huolellisuutta. Jos toissijaisista saajista ei määrätä, ensiksi kuolleen puolison lapset voivat jäädä ilman perintöä lesken kuoltua, koska lesken omaisuus menee hänen omille perillisilleen. Tällöin testamenttiin kannattaa kirjata selvästi, miten omaisuus jaetaan lesken kuoltua.

Ositus ja keskinäinen testamentti

Lesken kannalta keskinäinen testamentti toimii yhdessä osituksen kanssa. Leski voi vedota tasinkoprivilegiin eli jättää tasingon maksamatta, ja testamentti kattaa vainajan oman osuuden. Lue lisää: Ositus ja perinnönjako.

Verotus

Omistusoikeustestamentilla leski maksaa perintöveroa saamastaan omaisuudesta, mutta hänen osuudestaan vähennetään 90 000 € puolisovähennys. Kun leski aikanaan kuolee, lapset maksavat perintöveroa lesken jäämistöstä.

Hallintaoikeustestamentissa lapset maksavat perintöveron heti, mutta heidän osuudestaan vähennetään lesken käyttöoikeuden pääoma-arvo. Arvioi vero perintöverolaskurilla.

Muotovaatimukset

Keskinäinen testamentti tehdään kuten tavallinen testamentti: kirjallisesti, ja molemmat puolisot allekirjoittavat sen kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän todistajan läsnä ollessa. Lue Testamentin todistajat.

Laadi keskinäinen testamentti

Testamentin voi laatia netissä myös keskinäisenä. Valitset omistus- tai hallintaoikeuden, määrität toissijaiset saajat ja saat valmiin PDF:n allekirjoitusohjeineen.

Esimerkki: saako lapset mitään?

Puolisoilla on kaksi lasta, ja ensin kuolleen puolison osituksen jälkeinen osuus on 200 000 euroa. Keskinäisessä testamentissa leski saa omistusoikeuden kaikkeen.

• Jos lapset eivät vaadi lakiosaa, leski saa koko 200 000 euroa. Lapset perivät aikanaan sekä isänsä että äitinsä omaisuuden lesken kuoltua, mikäli testamentissa niin määrätään.
• Jos lapset vaativat lakiosan, kumpikin saa 50 000 euroa heti, ja leski saa loput 100 000 euroa.

Lakiosaa on vaadittava kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Lue Lakiosa ja laske osuudet lakiosalaskurilla.

Hallintaoikeus uusperheessä

Uusperheessä keskinäinen omistusoikeustestamentti voi johtaa siihen, että ensin kuolleen omaisuus päätyy lopulta lesken omille lapsille. Hallintaoikeustestamentti turvaa lesken asumisen, mutta omistus siirtyy suoraan ensin kuolleen omille lapsille. Lue Hallintaoikeus testamentissa.

Testamentti ja perimysjärjestys

Ilman testamenttia leski ei peri, jos vainajalla on lapsia, vaan hän saa vain osituksen mukaisen osuutensa. Lue Perimysjärjestys – kuka perii? ja Lesken asema ja tasinko.

Lisää aiheesta: Testamentin hinta: mitä testamentti maksaa?, Lesken asumisoikeus: saako leski jäädä kotiin?, Testamentin moittiminen: perusteet ja aika.

Usein kysyttyä

Saako lapset mitään, jos vanhemmilla on keskinäinen testamentti?

Saavat. Lapset voivat vaatia lakiosansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, ja he perivät tavallisesti loput toisen vanhemman kuoltua.

Voiko keskinäisen testamentin perua?

Voi. Kumpikin puoliso voi perua testamentin omalta osaltaan, ja peruutuksesta on ilmoitettava toiselle puolisolle.

Maksaako leski perintöveroa keskinäisen testamentin perusteella?

Leski maksaa perintöveroa omistusoikeudella saamastaan omaisuudesta, mutta hän saa 90 000 euron puolisovähennyksen. Pelkästä hallintaoikeudesta ei makseta perintöveroa.