Lyhyesti: Keskinäisellä testamentilla puolisot määräävät omaisuutensa toisilleen. Ilman testamenttia leski ei peri, jos vainajalla on lapsia – leskellä on vain oikeus asua yhteisessä kodissa. Ilmaiseen pohjaan kirjataan, saako leski omaisuuden omistus- vai hallintaoikeudella ja kuka perii molempien kuoltua. Testamentti allekirjoitetaan kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän todistajan edessä.
Mitä pohjassa on
- Puolisot – molempien nimet, henkilötunnukset ja kotikunta.
- Määräys eloonjääneelle puolisolle – omistusoikeus tai hallintaoikeus ensiksi kuolleen omaisuuteen.
- Toissijaiset saajat – kuka perii, kun molemmat puolisot ovat kuolleet (esimerkiksi yhteiset lapset tasan tai molempien suvut puoliksi).
- Lakiosa – maininta rintaperillisten oikeudesta lakiosaan.
- Avio-oikeuden poissulkeminen saajilta (valinnainen).
- Aiempien testamenttien peruutus.
- Allekirjoitukset ja todistajien todistus.
Omistusoikeus vai hallintaoikeus
Omistusoikeudella leski saa ensiksi kuolleen omaisuuden omakseen ja voi myydä ja käyttää sitä vapaasti. Perintövero maksetaan kahdesti: ensin leski, myöhemmin lapset lesken kuoltua.
Hallintaoikeudella leski saa käyttää omaisuutta, esimerkiksi asua kodissa, mutta omistus siirtyy jo ensimmäisen kuoleman jälkeen toissijaisille saajille. Lesken perintövero voi jäädä pieneksi, mutta lesken liikkumavara on suppeampi. Lue tarkemmin hallintaoikeus testamentissa ja laske verovaikutus perintöverolaskurilla.
Näin täytät pohjan
- Selvittäkää perilliset. Erityisesti uusperheissä kummankin lapset perivät vain omaa vanhempaansa ilman testamenttia. Kuka perii -laskuri auttaa hahmottamaan tilanteen.
- Valitkaa omistus- tai hallintaoikeus.
- Päättäkää toissijaisista saajista. Jos molempien omaisuus halutaan jakaa lopulta yhteisille lapsille tasan, kirjoittakaa se selvästi. Uusperheessä voi olla perusteltua jakaa jäämistö puoliksi kummankin suvulle.
- Huomioikaa lakiosa. Lapset voivat vaatia lakiosaansa jo ensimmäisen kuoleman jälkeen. Laske määrä lakiosalaskurilla.
- Älkää allekirjoittako ennen kuin todistajat ovat paikalla.
Allekirjoittaminen
Molemmat puolisot allekirjoittavat testamentin kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Todistajat vahvistavat allekirjoituksillaan, että testamentintekijät allekirjoittivat testamentin heidän läsnä ollessaan ja tekivät sen vapaasta tahdostaan. Todistajana ei voi olla testamentinsaaja eikä saajan puoliso, sisarus tai lähisukulainen – keskinäisessä testamentissa siis esimerkiksi puolisoiden lapset eivät sovellu todistajiksi. Lue lisää: testamentin todistajat.
Esimerkki
Pirjo ja Jussi ovat naimisissa, ja heillä on kaksi yhteistä lasta. He haluavat, että eloonjäänyt puoliso voi asua kodissa ja käyttää yhteisiä varoja ilman, että lapset vaativat perintöään heti. Keskinäisessä testamentissa leski saa ensiksi kuolleen omaisuuden omistusoikeudella, ja molempien kuoltua koko jäämistö jaetaan lasten kesken tasan. Testamenttiin kirjataan myös, että lapsilla on halutessaan oikeus vaatia lakiosaansa. Pirjo ja Jussi kertovat lapsilleen testamentin sisällöstä ja toiveestaan, ettei lakiosaa vaadittaisi ensimmäisen kuoleman jälkeen. Todistajiksi he pyytävät kaksi työkaveria, jotka eivät ole sukua kummallekaan.
Ennen kuin aloitat
Kirjatkaa ylös kummankin omaisuus ja mahdolliset avioehtosopimukset, sillä ne vaikuttavat siihen, mitä kumpikin voi testamentata. Selvittäkää myös, onko kummallakaan lapsia aiemmista suhteista. Uusperheessä keskinäisen testamentin vaikutukset kummankin lasten perintöön kannattaa käydä huolella läpi ennen allekirjoittamista.
Tarkistuslista ennen allekirjoitusta
- Molempien henkilötiedot ovat oikein.
- Omistus- tai hallintaoikeus on valittu ja sen laajuus kirjattu.
- Toissijaiset saajat on nimetty molempien kuoleman jälkeiseen tilanteeseen.
- Uusperheen lapset on huomioitu.
- Todistajat ovat esteettömiä ja pääsevät paikalle yhtä aikaa.
- Aiemmat testamentit peruutetaan.
- On sovittu, missä testamentti säilytetään ja kuka tietää sen olemassaolosta.
Allekirjoituksen jälkeen
Säilyttäkää alkuperäinen testamentti varmassa paikassa ja kertokaa luotetulle henkilölle, mistä se löytyy. Tarkistakaa testamentti aina, kun elämäntilanne muuttuu – esimerkiksi lapsenlapsen syntyessä, avioehtosopimusta tehtäessä tai omaisuuden muuttuessa merkittävästi. Ensimmäisen kuoleman jälkeen testamentti annetaan tiedoksi perillisille.
Yleisimmät virheet
- Toissijaiset saajat puuttuvat, jolloin jäämistö jaetaan lesken kuoltua vain lesken sukulaisille.
- Lapsi on todistajana.
- Uusperheen lapset unohtuvat toissijaisista saajista.
- Hallintaoikeuden laajuus jää epäselväksi: koskeeko se koko omaisuutta vai vain kotia?
- Testamentti perutaan yksipuolisesti ilman ilmoitusta toiselle puolisolle.
Ilmainen pohja vai ohjattu versio?
Jos tilanteenne on tavallinen – yhteiset lapset ja omistusoikeus leskelle – ilmainen pohja riittää. Ohjattu testamentti kannattaa, kun haluatte hallintaoikeuden, uusperheen jaon tai legaatteja: se muotoilee määräykset valintojenne mukaan ja tulostaa todistajien todistuksen. Yksin tehtävään testamenttiin sopii testamenttipohja. Lisää taustaa oppaassa keskinäinen testamentti.
Usein kysyttyä
Mikä on keskinäinen testamentti?
Se on puolisoiden yhdessä tekemä testamentti, jossa kumpikin määrää omaisuutensa toiselle. Usein siihen kirjataan myös, kuka saa omaisuuden, kun molemmat ovat kuolleet.
Saavatko lapset mitään keskinäisessä testamentissa?
Lapset voivat vaatia lakiosaansa ensiksi kuolleen jäämistöstä testamentista huolimatta. Jos he eivät vaadi, he perivät yleensä vasta toisen puolison kuoltua testamentin ehtojen mukaan.
Kumpi on parempi, omistusoikeus vai hallintaoikeus?
Omistusoikeus antaa lesken käyttää ja myydä omaisuutta vapaasti. Hallintaoikeus antaa käyttöoikeuden, mutta omistus siirtyy jo ensimmäisen kuoleman jälkeen perillisille, mikä voi keventää perintöveroa myöhemmin.
Tarvitaanko keskinäiseen testamenttiin todistajat?
Tarvitaan. Molemmat puolisot allekirjoittavat testamentin kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän todistajan edessä.
Voiko keskinäisen testamentin perua?
Voi. Peruuttamisesta on ilmoitettava toiselle puolisolle todisteellisesti; salaa tehty peruutus voi olla tehoton. Varmista menettely tarvittaessa lakimieheltä.
Sivu päivitetty 9.10.2026.