Perintöasioiden sanasto
Päivitetty 29.10.2026 · Lähteet tarkistettu 29.10.2026
Lyhyesti: tähän on koottu 26 perintö-, kuolinpesä- ja testamenttiasioiden käsitettä. Jokaisessa on lyhyt selitys, lakipykälä ja lähde sekä linkki oppaaseen, jossa asia selitetään tarkemmin. Kokonaiskuva löytyy sivuilta Perintö, Kuolinpesä ja Perintökaari selitettynä.
Mitä tarkoittaa rintaperillinen?
Rintaperillinen on perittävän lapsi tai lapsen jälkeläinen. Rintaperilliset perivät ensimmäisinä, ja kukin lapsi saa yhtä suuren osan perinnöstä. Rintaperillisellä on lisäksi lakiosa eli oikeus vähintään puoleen siitä perinnöstä, jonka hän saisi ilman testamenttia. Lakiosa koskee myös ottolasta ja tämän jälkeläistä.
Perintökaari 2 luku 1 § ja 7 luku 1 §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Lue lisää: Lakiosa – paljonko lapsi saa ja miten sitä vaaditaan?
Mitä tarkoittaa sijaantulo?
Sijaantulo tarkoittaa, että kuolleen perillisen jälkeläiset tulevat hänen sijaansa. Jos perittävän lapsi on kuollut ennen perittävää, lapsen jälkeläiset perivät hänen osuutensa, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Sijaantulo koskee myös kuolleen sisaruksen jälkeläisiä, kun perivät vanhemmat ja sisarukset.
Perintökaari 2 luku 1-2 §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Lue lisää: Perimysjärjestys – parenteelit ja sijaantulo selitettynä
Mitä tarkoittaa perittävä?
Perittävä on kuollut henkilö, jonka omaisuus siirtyy perillisille ja testamentin saajille. Verohallinto käyttää samasta henkilöstä sanaa perinnönjättäjä. Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä. Poikkeuksena on ennen kuolemaa siitetty lapsi, joka syntyy elävänä.
Perintökaari 1 luku 1 §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Lue lisää: Perimysjärjestys – parenteelit ja sijaantulo selitettynä
Mitä tarkoittaa kuolinpesä?
Kuolinpesä on kuolleen henkilön jäämistö, jota osakkaat hallitsevat yhdessä, kunnes omaisuus on jaettu. Pesästä maksetaan vainajan ja pesän velat. Suomi.fi:n mukaan kuolinpesä lakkaa, kun varat on jaettu, perinnönjakokirjan kopio on toimitettu Verohallintoon, verovuosi on päättynyt eikä pesällä ole ollut vuoden aikana tuloja tai varoja.
Perintökaari 18 luku 2 § ja 21 luku 1 §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Lue lisää: Kuolinpesä: mitä se on ja miten sen asiat hoidetaan
Mitä tarkoittaa kuolinpesän osakas?
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Kun ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta, puoliso ei ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Avopuoliso ei ole osakas, ellei vainaja ole tehnyt testamenttia hänen hyväkseen.
Perintökaari 18 luku 1 §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä?
Jakamaton kuolinpesä on pesä, jonka omaisuutta ei ole vielä jaettu perillisille. Osakkaat hallitsevat omaisuutta yhdessä ja edustavat pesää. Jakamattoman kuolinpesän osakkaat saavat yhteisesti hakea lainhuudon pesään kuuluvaan kiinteistöön. Pesän veroasiat hoidetaan, kunnes pesä lakkaa.
Perintökaari 18 luku 2 § ja maakaari 11 luku 6 §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Mitä tarkoittaa pesänselvittäjä?
Pesänselvittäjä on henkilö, jonka oikeus määrää pitämään huolta kuolinpesän hallinnosta, kun pesän omaisuus on luovutettu hänen hallintoonsa. Määräyksen voi hakea pesän osakas. Pesänselvittäjäksi määrätään henkilö, jonka voidaan olettaa hoitavan pesän selvityksen sen laadun edellyttämällä taidolla.
Perintökaari 19 luku 1 §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Lue lisää: Kuolinpesä: mitä se on ja miten sen asiat hoidetaan
Mitä tarkoittaa pesänjakaja?
Pesänjakaja on henkilö, joka toimittaa perinnönjaon. Jako on pesänjakajan toimitettava, jos osakas sitä vaatii tai jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu. Muuten osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla.
Perintökaari 23 luku 3 §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Mitä tarkoittaa perunkirjoitus?
Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa kuolleen henkilön varat, velat ja perilliset kirjataan perukirjaan. Se on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Pesän asioista huolehtiva osakas määrää perunkirjoituksen ajan ja paikan ja valitsee sen toimittamaan kaksi uskottua miestä. Verohallinto voi myöntää lisäaikaa perustellusta syystä.
Perintökaari 20 luku 1-2 §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Lue lisää: Perunkirjoitus – näin se etenee vaihe vaiheelta · Perukirja
Mitä tarkoittaa uskottu mies?
Uskotut miehet toimittavat perunkirjoituksen. Perunkirjoitusta varten valitaan kaksi uskottua miestä. Pesän asioista huolehtiva osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija määrää perunkirjoituksen ajan ja paikan ja valitsee uskotut miehet.
Perintökaari 20 luku 2 §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Lue lisää: Uskottu mies perunkirjoituksessa – kuka voi toimia?
Mitä tarkoittaa perukirja?
Perukirja on luettelo vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä eli kuolinpesän osakkaista. Se on myös veroilmoitus, jonka perusteella Verohallinto laskee perintöveron jokaiselle perilliselle. Perukirja pitää tehdä aina, myös silloin, kun vainajalta on jäänyt vain velkaa. Verohallinnolla ei ole perukirjasta mallia eikä lomaketta.
Verohallinnon ohje. Lähde: Verohallinto: Perunkirjoitus ja perukirja.
Lue lisää: Perukirjan sisältö – mitä perukirjaan kirjoitetaan · Perukirjapohja
Mitä tarkoittaa täydennysperukirja?
Täydennysperukirja on perukirjaan tehtävä täydennys, jonka lähetät Verohallintoon silloin, kun pesään on ilmaantunut uusia varoja tai velkoja perukirjan lähettämisen jälkeen. Pienempi lisäselvitys riittää, jos uusi tieto on esimerkiksi omaisuuden myyntihinta, joka eroaa perukirjaan merkitystä.
Verohallinnon ohje. Lähde: Verohallinto: Näin täydennät perukirjan tietoja.
Lue lisää: Mihin perukirja toimitetaan? Verohallinto ja muut
Mitä tarkoittaa perinnönjako?
Perinnönjako on kuolinpesän omaisuuden jakaminen perillisille. Kun pesä on selvitetty, jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa. Jos vainaja oli naimisissa, ennen perinnönjakoa on toimitettava ositus. Osakkaat saavat toimittaa jaon sopimallaan tavalla, ja jako kirjataan perinnönjakokirjaan.
Perintökaari 23 luku 1 ja 3 §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Lue lisää: Perinnönjako – näin se etenee vaihe vaiheelta · Perinnönjakokirja
Mitä tarkoittaa ositus?
Ositus on puolisoiden omaisuuden jako, joka toimitetaan avioliiton päättyessä. Kuoleman jälkeen ositus tehdään ennen perinnönjakoa. Avio-oikeuden nojalla eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset saavat osituksessa kumpikin puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, kun avio-oikeutta ei ole poissuljettu.
Avioliittolaki 35 § ja perintökaari 23 luku 1 §. Lähde: Avioliittolaki (234/1929), Finlex.
Mitä tarkoittaa avio-oikeus?
Avio-oikeus on kummankin puolison oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla puolisot tai kuolleen puolison perilliset saavat osituksessa puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä. Avio-oikeutta ei ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksessa, lahjakirjassa, testamentissa tai edunsaajamääräyksessä on niin määrätty.
Avioliittolaki 35 §. Lähde: Avioliittolaki (234/1929), Finlex.
Lue lisää: Avioehto ja kuolema – miten avioehto vaikuttaa perintöön? · Avioehtosopimus
Mitä tarkoittaa tasinkoprivilegi?
Tasinkoprivilegi tarkoittaa, että osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, eloonjäänyt puoliso ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille. Jos leski on varakkaampi kuin vainaja, hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa perillisille.
Avioliittolaki 103 §. Lähde: Avioliittolaki (234/1929), Finlex.
Mitä tarkoittaa lakiosa?
Lakiosa on rintaperillisen vähimmäisosuus perinnöstä. Se on puolet siitä perintöosasta, jonka perillinen saisi lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan. Testamentti ei voi viedä lakiosaa. Jos lapsia on kaksi ja testamenttia ei ole, kummankin perintöosa on puolet jäämistöstä ja lakiosa neljännes.
Perintökaari 7 luku 1 §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Lue lisää: Lakiosa – paljonko lapsi saa ja miten sitä vaaditaan? · Lakiosalaskuri
Mitä tarkoittaa ennakkoperintö?
Ennakkoperintö on lahja, jonka perittävä on eläessään antanut rintaperilliselleen ja joka vähennetään saajan perinnöstä perinnönjaossa, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteista voida päätellä. Ennakkoperinnöstä maksetaan lahjaveroa, ja se otetaan huomioon perintöverotuksessa. Maksettu lahjavero vähennetään perintöverosta.
Perintökaari 6 luku 1 § ja perintö- ja lahjaverolaki 16 §. Lähde: Verohallinto: Ennakkoperintö ja lahja.
Lue lisää: Ennakkoperintö: mitä se on ja miten lasketaan? · Perintöverolaskuri
Mitä tarkoittaa testamentti?
Testamentti on kirjallinen asiakirja, jolla ihminen määrää omaisuutensa kuoleman varalta. Se on tehtävä kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, ja todistajat vahvistavat sen nimikirjoituksillaan. Todistajien on tiedettävä, että asiakirja on testamentti, mutta ei sisältöä. Rintaperillisen lakiosa on turvattu.
Perintökaari 10 luku 1 §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Lue lisää: Testamentti itse vai lakimies: kumpi sopii? · Testamentti
Mitä tarkoittaa legaatti?
Legaatti eli erityisjälkisäädös on testamenttimääräys, jolla tietty esine, omaisuus tai rahasumma menee nimetylle henkilölle. Legaatin saaja ei ole kuolinpesän osakas, mutta hän maksaa legaatista perintöveron. Erityisjälkisäädös täytetään jakamattomasta pesästä.
Perintökaari 11 luku 2 §. Lähde: Verohallinto: Testamentit perintöverotuksessa.
Mitä tarkoittaa hallintaoikeus?
Hallintaoikeus on oikeus pitää omaisuutta hallinnassaan. Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan ja pitää yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja tavanmukaisen asuntoirtaimiston, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai testamentista muuta johdu. Hallintaoikeuden voi antaa myös testamentilla.
Perintökaari 3 luku 1 a § ja 12 luku. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Mitä tarkoittaa perinnöstä luopuminen?
Ennen perittävän kuolemaa perillinen voi luopua perinnöstä kirjallisella ilmoituksella perittävälle tai hyväksymällä testamentin, mutta hän saa silti lakiosansa, ellei hän ole saanut kohtuullista vastiketta. Perittävän kuoltua perillinen tai testamentinsaaja voi luopua kirjallisesti kaikesta oikeudestaan, mutta vain jos hän ei ole jo ryhtynyt toimiin, joiden perusteella hänen on katsottava ottaneen perinnön vastaan.
Perintökaari 17 luku 1 § ja 2 a §. Lähde: Perintökaari (40/1965), Finlex.
Lue lisää: Perinnöstä luopuminen – näin luovut ja mitä seuraa
Mitä tarkoittaa lainhuuto?
Lainhuuto on kiinteistön omistusoikeuden kirjaaminen. Omistusoikeus kiinteistöön kirjataan myöntämällä saannolle lainhuuto. Jokainen on velvollinen hakemaan kiinteistön saannolleen lainhuudon kuuden kuukauden kuluessa. Perintönä saadussa kiinteistössä aika alkaa, kun perinnönjako saa lainvoiman.
Maakaari 10 luku 1 § ja 11 luku 1-2 §. Lähde: Maakaari (540/1995), Finlex.
Mitä tarkoittaa selvennyslainhuuto?
Selvennyslainhuuto on lainhuuto, jonka jakamattoman kuolinpesän osakkaat voivat hakea yhteisesti pesään kuuluvaan kiinteistöön. Suomi.fi suosittelee sitä, kun kuolinpesä haluaa myydä kiinteistön: silloin kaikki osakkaat selviävät rekisteristä, eikä ostajalle tarvitse antaa perukirjaa liitteineen.
Maakaari 11 luku 6 §. Lähde: Suomi.fi: Kuolinpesän omaisuuden hoitaminen.
Mitä tarkoittaa elossaolotodistus?
Elossaolotodistus on Digi- ja väestötietoviraston todistus siitä, että henkilö on elossa todistuksen ottamishetkellä. Sitä tarvitaan perunkirjoitusta varten, jos perillisen tai testamentinsaajan elossaolo ei käy ilmi sukuselvityksestä. Sähköinen todistus itsepalvelusta maksaa 14 euroa.
DVV:n ohje. Lähde: Digi- ja väestötietovirasto: Elossaolotodistus.
Mitä tarkoittaa edunvalvontavaltuutus?
Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jolla nimeät luottohenkilön hoitamaan asioitasi siltä varalta, ettet myöhemmin itse pysty siihen. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa sen. Lakia muutettiin 1.5.2026 lailla 113/2026.
Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (muutettu 113/2026, voimassa 1.5.2026 alkaen). Lähde: Digi- ja väestötietovirasto: Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen.
Lue lisää: Edunvalvontavaltuutus: lakimuutokset 1.5.2026 · Edunvalvontavaltuutus
Lähteet
- Perintökaari (40/1965), Finlex
- Verohallinto: Perunkirjoitus ja perukirja
- Verohallinto: Näin täydennät perukirjan tietoja
- Avioliittolaki (234/1929), Finlex
- Verohallinto: Ennakkoperintö ja lahja
- Verohallinto: Testamentit perintöverotuksessa
- Maakaari (540/1995), Finlex
- Suomi.fi: Kuolinpesän omaisuuden hoitaminen
- Digi- ja väestötietovirasto: Elossaolotodistus
- Digi- ja väestötietovirasto: Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen