Edunvalvontavaltuutus: lakimuutokset 1.5.2026

Lyhyesti: Edunvalvontavaltuutusta koskeva laki (648/2007) muuttui 1.5.2026 lailla 113/2026, ja samalla muuttui holhoustoimilaki lailla 114/2026. Kolme asiaa koskee valtuutuksen tekijää: valtuutettu voi antaa tavanomaisia vähäisiä lahjoja, valtuutetun vanhemman sisarus ei enää tee valtuutettua esteelliseksi, ja uudessa valtakirjassa kiinteistöasiat kuuluvat valtuutukseen ilman erillistä mainintaa. Vanhat valtakirjat pysyvät voimassa.

Tämä opas kertoo, mitä lakitekstissä lukee, ja kuka muutoksesta hyötyy. Tiedot perustuvat Finlexin lakitekstiin, hallituksen esitykseen HE 69/2025 ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tiedotteeseen 30.4.2026. Ei ole henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa.

Mitä laeille tapahtui 1.5.2026?

Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) muuttui lailla 113/2026: muutettiin sen 17, 18, 20 ja 21 §. Holhoustoimilaki (442/1999) muuttui lailla 114/2026, ja se koskee muun muassa tuomioistuimen tai DVV:n määräämää edunvalvojaa. Molemmat tulivat voimaan 1 päivänä toukokuuta 2026. Taustalla on hallituksen esitys HE 69/2025, jonka tavoitteena oli parantaa valtuutetun mahdollisuuksia noudattaa edunvalvontavaltakirjan määräyksiä ja keventää edunvalvojan valvontaa.

Kenen lahjat saa antaa?

Valtuutettu ei saa lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta. Poikkeus on lahja, jonka antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa (18 § 2 momentti). Uutta on 18 §:n 3 momentti: valtuutettu saa esteellisyyssäännösten estämättä antaa valtuuttajan puolesta muille kuin itselleen olosuhteisiin nähden tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan, jos lahja on yksilöity valtakirjassa. Käytännössä valtuutettu voi siis muistaa esimerkiksi omaa lastaan tai sisarustaan merkkipäivälahjalla, kun valtuuttaja on antanut siihen perusteet. Itselleen hän ei saa lahjaa antaa. Lahjan perusteet kirjoitetaan valtakirjaan: mitä, kenelle ja milloin.

Milloin valtuutettu on esteellinen?

Lain 17 §:n mukaan valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa, jos vastapuolena on valtuutettu itse, hänen puolisonsa tai joku, jota hän edustaa. Sama koskee valtuutetun tai hänen puolisonsa lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa tai isovanhempaa tai tällaisen henkilön puolisoa sekä valtuutetun sisaruksen lasta. Uudistuksessa listasta poistui valtuutetun vanhemman sisarus, koska hallituksen esityksen mukaan se ulotti esteellisyyden etäiseen sukulaisuuteen ja vaikeutti valtuuttajan asioiden hoitamista. Siirtymäsäännöksen mukaan ennen 1.5.2026 tehtyjen oikeustoimien pätevyyttä arvioidaan kuitenkin vanhojen säännösten mukaan.

Valtuutettu ei myöskään saa edustaa valtuuttajaa silloin, kun heidän etunsa voivat muusta syystä joutua asiassa ristiriitaan.

Mitä kiinteistöistä sanotaan?

Ennen muutosta valtakirjassa piti nimenomaisesti määrätä, että valtuutettu saa myydä tai luovuttaa kiinteistön, hakea kiinnitystä tai perustaa panttioikeuden kiinteistöön. Uuden 20 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on edunvalvontavaltuutuksen perusteella kelpoinen näihin toimiin maakaaren muoto- ja yksilöintivaatimusten estämättä. DVV kertoo, että erillistä kiinteistötoimia koskevaa mainintaa ei enää tarvita, jos valtuutetulla on valtakirjan mukaan oikeus hoitaa valtuuttajan omaisuutta ja muita taloudellisia asioita.

Kaksi rajausta on tärkeää.

• Vain uudet valtakirjat. Muutos koskee valtakirjoja, jotka on tehty 1.5.2026 tai sen jälkeen. Ennen sitä tehdyssä valtakirjassa kiinteistön myynti, kiinnittäminen ja panttaaminen onnistuvat vain, jos valtakirjassa on siitä nimenomainen määräys.
• Valtuuttaja voi rajata. Pykälä sovelletaan vain, jollei valtakirjassa ole erikseen toisin määrätty. Jos et halua, että valtuutettu voi myydä asuntoasi tai kiinteistöäsi, kirjoita rajoitus valtakirjaan. Hallituksen esityksen mukaan rajoitus voi olla tarpeen esimerkiksi kiinteistön osalta, josta olet tehnyt testamentin.

DVV huomauttaa, että valtuuttaja voi halutessaan päivittää aiemman valtuutuksen tekemällä uuden valtakirjan.

Mitä valtuutetun tehtäviin määrätylle edunvalvojalle tapahtui?

Jos valtuutettu on estynyt, eikä valtuuttaja ole nimennyt varavaltuutettua, käräjäoikeus tai holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan hoitamaan valtuutetun tehtäviä. Uuden 21 §:n mukaan tähän edunvalvojaan sovelletaan edunvalvontavaltuutuslain 14-20 §:ää, eli hän toimii pääosin valtakirjan mukaan, ja muilta osin holhoustoimilakia. DVV:n mukaan tämä vahvistaa valtuuttajan tahdon toteutumista.

Mitä holhoustoimilain muutos 114/2026 tuo?

Laki 114/2026 koskee edunvalvojaa, ei valtuutettua, mutta se kannattaa tuntea:

• Esteellisyys. Edunvalvojan vanhemman sisarus ei ole enää esteellisyysperuste, samoin kuin valtuutetulla.
• Luvat. Metsän ja maa-ainesten myynti sekä kuolinpesän yhteishallintoa koskevan sopimuksen tekeminen eivät edellytä DVV:n lupaa. Myös elinkeinon harjoittamista koskeva sääntely kevenee, ja sijoitustoimintaa koskeva lupasääntely selkeytyy. Metsäkiinteistön ja muun kiinteistön myyntiin edunvalvoja tarvitsee edelleen luvan.
• Alaikäisen edunvalvonnan rekisteröinti. Rekisteröinnin varallisuusraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon. Rekisteristä poistamisen raja nousee 15 000 eurosta 20 000 euroon.

Mitä tämä tarkoittaa omalle valtuutukselle?

1. Sinulla on valtuutus ennen 1.5.2026. Se on voimassa. Tarkista, onko siinä nimenomainen kiinteistöjä koskeva määräys. Jos ei ole ja haluat sen, tee uusi valtakirja.
2. Teet valtuutusta nyt. Uudessa valtakirjassa kiinteistöasiat kuuluvat valtuutukseen, kun valtuutettu saa hoitaa taloudellisia asioitasi. Päätä itse, haluatko rajoittaa myyntiä, ja kirjaa lahjojen perusteet, jos haluat sallia lahjat.
3. Olet valtuutettu. Esteellisyysluettelo on lyhyempi, ja tavanomaiset lahjat helpottuvat. Muista, ettei lahjaa saa antaa itselle.

Edunvalvontavaltuutuksen todistajiin sovelletaan edelleen lain 8 §:n esteellisyyssääntöjä. Ne eivät muuttuneet. Lue Edunvalvontavaltuutus: malli ja ohjeet, Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen ja Edunvalvontavaltuutuksen hinta.