Edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta – kumpi on parempi?

Lyhyesti: Edunvalvontavaltuutuksella valitset itse etukäteen, kuka hoitaa asiasi, jos et myöhemmin pysty siihen. Edunvalvoja taas määrätään viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksellä vasta, kun tarve on syntynyt. Valtuutus on yleensä joustavampi ja kevyempi, mutta se on tehtävä silloin, kun olet vielä kykenevä tekemään päätöksiä.

Moni havahtuu edunvalvontaan vasta, kun läheinen sairastuu esimerkiksi muistisairauteen. Silloin on usein liian myöhäistä tehdä edunvalvontavaltuutusta, ja vaihtoehdoksi jää edunvalvonta. Tässä oppaassa verrataan näitä kahta.

Mikä on edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jolla valtuuttaja nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan siltä varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan niitä esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi.

• Valtuutus voi koskea taloudellisia asioita, henkilöä koskevia asioita tai molempia.
• Valtakirja allekirjoitetaan kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän todistajan läsnä ollessa.
• Valtuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa sen.

Lue tarkemmin: Edunvalvontavaltuutus – malli ja ohjeet.

Mikä on edunvalvonta?

Edunvalvoja määrätään henkilölle, joka ei itse pysty valvomaan etuaan, eikä asioita ole järjestetty muuten, esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksella. Edunvalvojan määrää DVV tai käräjäoikeus.

• Edunvalvojaksi voidaan määrätä läheinen (yksityinen edunvalvoja) tai yleinen edunvalvoja julkisesta edunvalvontatoimistosta.
• Tehtävä rajataan tarpeen mukaan, yleensä taloudellisiin asioihin.
• DVV valvoo edunvalvojan toimintaa.

Vertailu

	Edunvalvontavaltuutus	Edunvalvonta
Kuka valitsee hoitajan	Sinä itse etukäteen	Viranomainen tai tuomioistuin
Milloin järjestetään	Kun olet vielä kykenevä	Kun tarve on jo syntynyt
Valvonta	Kevyempää	Säännöllinen valvonta, vuositilit
Luvat merkittäviin toimiin	Valtakirjan mukaan	Usein holhousviranomaisen lupa
Joustavuus	Voit antaa omia ohjeita	Lain mukainen menettely
Kustannukset	Valtakirjan laatiminen ja vahvistaminen	Maksut ja mahdollinen palkkio jatkuvasti

Miksi valtuutus on usein parempi?

Sinä päätät. Valitset luotetun ihmisen ja voit antaa ohjeita, esimerkiksi siitä, miten haluat asuntoasi käytettävän tai missä haluat asua.

Vähemmän byrokratiaa. Edunvalvojan on yleensä tehtävä DVV:lle vuosittain tilit hoitamistaan varoista, ja moniin toimiin, kuten kiinteistön myyntiin, tarvitaan lupa. Edunvalvontavaltuutuksessa valvonta on kevyempää, ja voit valtakirjassa itse määrätä, millaisia toimia valtuutettu saa tehdä.

Ennakointi säästää läheisiä. Kun valtuutus on valmiina, läheisten ei tarvitse hakea edunvalvontaa kesken kriisin.

Milloin edunvalvonta on silti tarpeen?

• Valtuutusta ei ole tehty, ja henkilö ei enää pysty ymmärtämään valtuutuksen merkitystä.
• Valtuutettu ei pysty tai halua hoitaa tehtävää, eikä toissijaista valtuutettua ole.
• Valtuutettu toimii vastoin valtuuttajan etua.
• Valtuutus ei kata kaikkia tarvittavia asioita.

Siksi valtakirjaan kannattaa nimetä myös toissijainen valtuutettu.

Muistisairaus ja aikataulu

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä vain henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen. Lievä muistisairaus ei välttämättä estä valtuutuksen tekemistä, mutta mitä pidemmälle sairaus etenee, sitä epävarmempaa se on. Todistajat todistavat myös sen, että valtuuttaja ymmärsi asian, ja DVV arvioi vahvistamisen yhteydessä, onko valtakirja pätevä.

Paras hetki tehdä valtuutus on siis ennen kuin sitä tarvitaan, esimerkiksi eläkkeelle jäädessä.

Valtuutuksen vahvistaminen

Kun valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan asioitaan, valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista DVV:ltä. Hakemukseen liitetään alkuperäinen valtakirja ja lääkärinlausunto. Lue Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.

Pankkivaltakirja ei korvaa valtuutusta

Tavallinen valtakirja tai pankin asiointivaltuus voi lakata olemasta käyttökelpoinen, kun valtakirjan antaja menettää kykynsä ymmärtää asioita. Edunvalvontavaltuutus on suunniteltu juuri tähän tilanteeseen. Kuolinpesän asioihin tarvitaan taas oma kuolinpesän valtakirja.

Näin pääset alkuun

1. Valitse valtuutettu ja toissijainen valtuutettu ja keskustele heidän kanssaan.
2. Päätä, koskeeko valtuutus taloudellisia asioita, henkilöä koskevia asioita vai molempia.
3. Mieti erityisohjeet, kuten lahjojen antaminen tai asunnon myyminen.
4. Laadi edunvalvontavaltuutus ja allekirjoita se kahden todistajan läsnä ollessa.
5. Säilytä alkuperäinen valtakirja turvallisesti ja kerro valtuutetulle, missä se on.

Lisää aiheesta: Edunvalvonta: mitä se on ja miten sen saa?, Edunvalvontavaltuutus hinta: mitä se maksaa?.

Hoitotahto

Edunvalvontavaltuutus koskee asioiden hoitoa ja edustamista. Oman tahtosi hoidosta ja elvytyksestä voit kirjata erikseen hoitotahtoon, jonka voi tallentaa OmaKantaan. Katso Hoitotahto netissä ja ilmainen hoitotahtolomake.

Usein kysyttyä

Kumpi on parempi, edunvalvontavaltuutus vai edunvalvoja?

Edunvalvontavaltuutus on yleensä parempi, koska valitset itse asioidesi hoitajan ja valvonta on kevyempää. Se on kuitenkin tehtävä ajoissa, kun pystyt vielä päättämään asioistasi.

Voiko omaisesta tulla edunvalvoja?

Voi. Läheinen voidaan määrätä yksityiseksi edunvalvojaksi, jos hän suostuu tehtävään ja on siihen sopiva. Hän tekee DVV:lle säännöllisesti tilit.

Mitä tapahtuu, jos valtuutusta ei ole tehty?

Jos henkilö ei enää pysty hoitamaan asioitaan eikä valtuutusta ole, läheiset tai viranomainen voivat hakea hänelle edunvalvojaa.

Voiko edunvalvontavaltuutuksen tehdä muistisairas?

Voi, jos hän vielä ymmärtää valtuutuksen merkityksen. Tämä arvioidaan tapauskohtaisesti, joten valtuutus kannattaa tehdä mahdollisimman varhain.