Perintökaari selitettynä: tärkeimmät kohdat

Lyhyesti: Perintökaari (40/1965) on perintöasioiden pääasiallinen laki. Se kertoo, kuka perii, mitä testamentti saa määrätä, mikä on rintaperillisen lakiosa ja miten kuolinpesän asiat hoidetaan perunkirjoituksesta perinnönjakoon. Kaaressa on yli 20 lukua. Tässä oppaassa luvut on käyty läpi selkokielellä ja tärkeimmät pykälät on nimetty, jotta löydät oikean kohdan Finlexistä.

Perintökaari on pitkä ja vanhahtava. Alla on luku kerrallaan, mitä siinä sanotaan ja mistä aiheesta kannattaa lukea lisää. Luvut ja pykälät on luettu Finlexin tekstistä 29.10.2026. Opas ei korvaa lakitekstiä eikä ole henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa.

Miten perintökaari on jaettu?

Perintökaaressa on seuraavat luvut. Luvun nimi on laista.

Luku	Aihe
1	Oikeudesta saada perintö
2	Sukulaisten perintöoikeudesta
3	Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä
5	Valtion oikeudesta perintöön
6	Ennakkoperinnöstä
7	Lakiosasta
8	Avustuksesta ja hyvityksestä
9-16	Testamentti: oikeus tehdä ja saada, tekeminen ja peruuttaminen, tulkinta, käyttöoikeus, pätemättömyys, tiedoksianto ja moite, oikeuden menettäminen ja vanhentuminen
17	Perinnöstä luopumisesta ja perintöosuuden luovuttamisesta
18	Kuolinpesän hallinnosta
19	Pesänselvittäjästä ja testamentin toimeenpanijasta
20	Perunkirjoituksesta
21	Kuolleen henkilön ja pesän velasta
22	Erityisjälkisäädöksen ja tarkoitemääräyksen täytäntöönpanosta
23	Perinnönjaosta
23 a	Perinnönjaon oikaisusta ja omaisuuden palautusvelvollisuudesta
24	Sopimukseen perustuvasta kuolinpesän yhteishallinnosta
25	Jäämistöön kuuluvan maatilan jakamisesta
26	Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia säännöksiä

Kuka perii? Luvut 1-5

Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä. Poikkeus on ennen kuolemaa siitetty lapsi, joka syntyy elävänä (1 luku 1 §).

Perimysjärjestyksessä lähinnä perivät rintaperilliset. Kukin lapsi saa yhtä suuren osan, ja kuolleen lapsen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan (2 luku 1 §). Jos rintaperillistä ei ole, perivät vanhemmat kumpikin puolet. Jos toinen vanhemmista on kuollut, perittävän veljet ja sisaret jakavat hänen osansa (2 luku 2 §). Sen jälkeen tulevat isovanhemmat (2 luku 3 §). Perittävän puoliso perii, jos tämä oli naimisissa eikä rintaperillistä ole (3 luku 1 §). Eloonjäänyt puoliso saa lisäksi pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan sekä yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja asuntoirtaimiston (3 luku 1 a §). Jos perillisiä ei ole, perintö menee valtiolle (5 luku).

Lue Perimysjärjestys, Lesken asema ja tasinko ja Lesken asumisoikeus. Kuka perii -laskuri näyttää osuudet.

Mitä ovat ennakkoperintö ja lakiosa? Luvut 6-8

Ennakkoperintö on lahja, jonka perittävä on eläessään antanut rintaperilliselle. Se vähennetään saajan perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun (6 luku 1 §). Tavanomaisesta lahjasta, jonka arvo ei ole epäsuhteessa antajan oloihin, ei tehdä vähennystä (6 luku 4 §). Lue Ennakkoperintö.

Lakiosa on rintaperillisen vähimmäisosuus: puolet siitä perintöosasta, jonka hän saisi lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan (7 luku 1 §). Testamentilla ei voi viedä lakiosaa. Lue Lakiosa ja laske osuus lakiosalaskurilla.

Mitä testamentista sanotaan? Luvut 9-16

Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan, kun tekijä on allekirjoittanut sen tai tunnustanut allekirjoituksensa. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta tekijä päättää, ilmoittaako hän sisällön (10 luku 1 §). Jos perillinen haluaa moittia testamenttia, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi (14 luku 4-5 §). Perillisen ja testamentin saajan on saatettava oikeutensa voimaan tavallisesti kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta (16 luku 1 §).

Lue Testamentin todistajat, Testamentin tiedoksianto, Testamentin moittiminen, Keskinäinen testamentti, Hallintaoikeus testamentissa ja Legaatti. Voit laatia testamentin tai tulostaa testamenttipohjan.

Voiko perinnöstä luopua? Luku 17

Sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön. Perillinen voi kuitenkin luopua perinnöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti perittävälle tai hyväksymällä testamentin. Hän saa silti lakiosansa, ellei hän ole saanut kohtuullista vastiketta tai ellei hänen puolisolleen tai jälkeläisilleen tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta (17 luku 1 §). Perittävän kuoltua perillinen tai testamentinsaaja voi luopua oikeudestaan kirjallisesti, jos hän ei ole jo ryhtynyt toimiin, joiden perusteella hänen on katsottava ottaneen perinnön vastaan (17 luku 2 a §). Lue Perinnöstä luopuminen.

Miten kuolinpesää hoidetaan? Luvut 18-21

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen saajat ja eloonjäänyt puoliso (18 luku 1 §). Osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä, ellei erityistä hallintoa ole järjestetty (18 luku 2 §). Oikeus voi osakkaan hakemuksesta määrätä pesänselvittäjän pesän hallintoon (19 luku 1 §).

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ellei määräaikaa pidennetä (20 luku 1 §). Pesän omaisuutta hoitavan osakkaan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka ja valittava kaksi uskottua miestä (20 luku 2 §). Kuolinpesän varoista maksetaan pesän ja vainajan velat, ja pesänselvitysvelat ennen muita (21 luku 1 §).

Lue Perunkirjoitus: näin se etenee, Uskottu mies, Kuolinpesän osakkaat, Jakamaton kuolinpesä ja Kuolinpesä-sivu. Perukirjan voi tehdä perukirja-asiakirjalla.

Miten perintö jaetaan? Luvut 23-25

Kun pesä on selvitetty, jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa. Jos vainaja oli naimisissa, ennen perinnönjakoa on toimitettava ositus (23 luku 1 §). Osakkaat saavat toimittaa jaon sopimallaan tavalla, ja jaon toimittaa pesänjakaja, jos osakas sitä vaatii (23 luku 3 §). Perinnönjakoa voi oikaista, jos perillinen ei ole ollut osapuolena jaossa (23 a luku). Maatilan jakamisesta on omat säännöksensä (25 luku).

Lue Perinnönjako: näin se etenee, Osittainen perinnönjako ja Pesänjakaja. Jako kirjataan perinnönjakokirjaan.

Mistä perinnöstä kokonaisuutena voi lukea?

Yleiskuva perinnöstä on sivulla Perintö ja kuolinpesän asiat kokoaa sivu Kuolinpesä. Käsitteet on selitetty sanastossa.